fbpx

Miten selvittää lasten riitoja keskustelemalla?

Lomareissua on suunniteltu jo pitkään ja koko perhe on innoissaan. Vihdoinkin mahdollisuus päästää irti arjesta ja viettää rentoa mukavaa aikaa yhdessä perheen kesken. Lähtö on jo edessä ja matkatavarat kasassa, kun lastenhuoneesta alkaa kuulua huutoa ja itkua. Ensimmäinen ajatuksesi on: “eikä, mitä nyt taas!?”. Ärtymys alkaa hiipiä mieleesi ja tunteet nousevat pintaan. Turhauttaa, kun on suunniteltu kiva reissu ja matka alkaa riitelyllä.

Lapset kinaavat, yksi lapsista itkee, toinen on jo ehtinyt lyödä. Matkalla eteisestä lastenhuoneeseen tajuat, että suunnitellusta lähtöajasta ollaan jo myöhässä ja stressitasosi nousevat kohinalla. Kaikki tietävät, että riidat kuuluvat asiaan, mutta silti ne voivat tuntua aina yhtä ärsyttäviltä. Ja silloin, kun omat tunteet alkavat ottaa liiaksi valtaa, et ehkä ole parhaimmillasi selvittelemään jälkikasvusi välejä.

Tässä kohdassa on hyvä aika pysähtyä, ottaa pari syvää henkäystä tai vaikkapa pikainen STOP-harjoitus, josta olen kirjoittanut tarkemmin täällä.

Riitojen selvittely opettaa lapselle tunnetaitoja

Riitojen selvittely on yksi parhaista tilanteista opettaa lapselle tunnetaitoja, itsesäätelyä, ongelmanratkaisua ja vastuun ottamista. Yksi syy tähän on tietysti se, että riitoja tulee. Etenkin jos lapsella on sisaruksia, mutta myös vaikkei olisi. Riitoja tulee muiden lasten kanssa, koska lapset vasta harjoittelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Samalla tavalla kuin pienen lapsen uhmaikä on tärkeä vaihe lapsen kehityksessä (itsenäisyyden ja oman tahdon vahvistuminen), myös riitely, vastaan sanominen, tottelemattomuus, yms. auttaa lasta oppimaan tunnistamaan niin omia kuin muidenkin tunteita, säätelemään omia tunteitaan, vuorottelemaan, tekemään kompromisseja, sopimaan, pyytämään anteeksi…. ylipäätään toimimaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.

Meidän vain on ehkä helpompi hyväksyä pienen lapsen uhma, lapsen, jolla ei ehkä vielä ole sanoja tunteilleen. Mutta helposti oletamme, että isommat lapset näitä taitoja jo osaavat, mutta he tarvitsevat paljon harjoitusta ja toistoja erilaisista tilanteista. Vain näin nämä taidot voivat kehittyä.

Kuulluksi tuleminen auttaa riitojen selvittelyssä

Olen toiminut erityisluokanopettajana alakoulussa yli yhdeksän vuotta ja olen päässyt selvittelemään aika monia riitoja aika monen eri lapsen välillä. Aika pian huomasin, että yksi tärkeimpiä asioita (tässäkin asiassa) on kuulluksi tuleminen. Tämän vuoksi minulla pikkuhiljaa alkoi hioutua tekniikka, jota edelleen käytän oikeastaan jokaista riitatilannetta selvittäessä.

Tämä tekniikka auttaa siihen, että jokainen osapuoli pääsee ääneen ja saa kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Samalla se on myös hyvin rehellinen ja reilu keino, ja avaa keskustelua ja avoimuutta kohti ratkaisua ja sovintoa.

Ennen kuin esittelen tämän metodin, pyydän sinua palaamaan tarinan keskelle. Olette siis lähdössä lomareissulle ja juuri, kun on aika lähteä ovesta ulos, lapset alkavat tappelemaan.

Pohdi, onko sillä matkan kannalta merkitystä, että lähdetäänkö matkaan suunnitellun aikataulun mukaan, vai haittaako jos matka viivästyy puolella tunnilla. Toki jos matkaan lähdetään vaikkapa lentokoneella tai laivalla, on tärkeää olla paikan päällä sovittuna ajankohtana. Mutta jos matkanne aikataulu ei ole riippuvainen julkisten kulkuneuvojen aikatauluista, olisiko mahdollista ottaa aikalisä, keskustella, sopia riidat ja lähteä sitten vasta matkaan, kun tilanne on rauhoittunut?

Miten selvittää lasten riitoja keskustelemalla?

Ota käteen joku pieni esine, vaikkapa pehmolelu, kivi, muki, penaali, tms. Tämä esine toimii niin, että se, kenellä esine on kädessä saa puhua ja muut kuuntelevat hiljaa ja tarkkaavaisesti. Näin lapsi oppii odottamaan vuoroaan, kuuntelemaan ja huomioimaan myös toisen osapuolen näkökulman. Tony Dunderfelt esittelee tämän tyyppisen tekniikan kirjassaan Kuuntele ja tule kuulluksi (2015) ns. “kivikeskusteluna”, eli tästä on erilaisia versioita.

Alla oleva keskustelumalli on kuitenkin sellainen, joka on minulla itselläni muovautunut käytössä ja olen sitä itse käyttänyt jo useamman vuoden ajan myös oppilaiden riitojen selvittelyyn koulussa.

1. Istukaa alas esim. keittiön pöydän ääreen. Ota esine käteesi ja kerro lapsille, että tarkoitus on käydä rauhallinen keskustelu niin, että jokainen saa vuorollaan puhua. Se, jolla on esine kädessään saa puhua rauhassa loppuun keskeytyksettä. Puheenvuoroa voi pyytää vaikkapa viittaamalla.

2. Pyydä jotakuta osapuolista kertomaan koko tilanne mahdollisimman kattavasti. Pyydä häntä kertomaan mahdollisimman rehellisesti myös, mitä on itse tehnyt. Muut kuuntelevat tarkkaavaisesti.

3. Kun kertoja on lopettanut, pyydä häntä ojentamaan esine takaisin sinulle ja kysy, onko jollakin vielä lisättävää. Ojenna esine sitä pyytävälle. 

4. Kun tapaus on käyty kokonaisuudessaan läpi ja sinulla on hyvä näkemys siitä, mitä on tapahtunut, pyydä osapuolia kertomaan omista tuntemuksistaan (esim. miltä tuntui, kun pikkusiskosi rikkoi Lego-autosi?).

Miten selvittää lasten riitoja keskustelemalla?
Miten selvittää lasten riitoja keskustelemalla?

5. Tunteista kertomisen jälkeen pyydä osapuolia pohtimaan, mitä olisivat voineet tehdä toisin ja missä vaiheessa. Yleensä tässä vaiheessa lapset jo huomaavat, etteivät välttämättä itsekään ole toimineet ihan sillä parhaalla mahdollisella tavalla.

6. Kysy vielä, miten kannattaisi toimia seuraavan kerran, kun tulee samanlainen tilanne vastaan.

7. Lopuksi kysy, mitä kannattaisi tehdä nyt. Yleensä lapset tässä vaiheessa sanovat, että pitäisi pyytää anteeksi. Anteeksipyynnössä on tärkeää, että jokainen osapuoli pyytää anteeksi katsomalla toista silmiin ja kertomalla myös, mitä pyytää anteeksi. Jos mahdollista, voidaan tehdä myös lupaukset, ettei toimita enää samalla tavalla. On myös tärkeää, että anteeksipyynnön vastaanottaja ottaa sen vastaan. Useimmiten kullakin osapuolella on jotakin anteeksipyydettävää.

8. Tämän jälkeen on vielä hyvä käydä läpi tämän hetkiset tuntemukset ja varmistaa, että kaikille jäi edes kohtuullisen hyvä mieli ja että asian voi jättää taakse. Lapset voivat myös kertoa, mitä ovat oppineet tästä tilanteesta.

Keskustelemalla lapset oppivat tärkeitä taitoja konfliktien selvittämiseen

Kun tämä toimintamalli on käyty läpi, jokainen osapuoli on tullut kuulluksi ja mitä todennäköisemmin matka voi alkaa rauhallisemmissa merkeissä. Lapset oppivat ja hyväksyvät tämän toimintamallin todella nopeasti, koska he kokevat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Samalla he ovat oppineet erittäin tärkeitä taitoja konfliktien selvittämiseen. Lupaan, että keskusteluun mennyt aika tulee korvatuksi hyvällä mielellä, uusilla taidoilla ja onnistuneella matkan aloituksella.

Minkälaisia riitojenselvittelykeinoja teidän perheessänne on? Pistä jakoon toimivat konstit. Kerätään näin hyvää vinkkipankkia meille kaikille kokeiltavaksi!

Rauhallisia lomareissuja!

-Sannis

Lataa tästä 10 vinkkia

Lähteet:

Dunderfelt, T. Kuuntele ja tule kuulluksi, Kauppakamari, 2015

Tykkää ja jaa somessa