fbpx

Voit myös kuunnella artikkelin podcastina täältä >>

Lapsen hyvä itsetunto tukee oppimista. Miten sinä voit tukea lapsen itsetunnon kehittymistä?

Koska koulut ovat tässä nyt muutama viikko sitten alkaneet, haluan tässä artikkelissa puhua enemmän yleisellä tasolla siitä, miten me voimme tukea ja kannustaa lapsiamme ja miten voimme luoda lapsillemme sellaisen ilmapiirin, jossa on on hyvä ja turvallista olla ja oppia ja jossa vaikeudet  ja virheet eivät näyttelisi pääosaa.  Tiedämme myös, että lapsen hyvä itsetunto tukee oppimista. Tässä artikkelissa kerron myös miten sinä voit tukea lapsesi itsetunnon kehittymistä.

Meillä jokaisella on omakohtaisia kokemuksia koulusta, mutta mielestäni on tärkeää huomioida se, että vaikka koulussa on samaa kuin meidän omassa lapsuudessamme, paljon on myös muuttunut 20-40 vuodessa. Itse aloitin ekaluokan vuonna 1991, eli tasan 30 vuotta sitten. Paljon on samaa, mutta paljon on myös muuttunut. Lisäksi koulut ovat erilaisia keskenään, opettajat ovat erilaisia keskenään sekä myös vaatimukset ja resurssit, joita tulee kuntien ja kaupunkien toimesta. ovat erilaisia. 

Mutta se, että olemme kaikki olleet koulussa antaa meille osviittaa siitä, millaista koulussa on, mutta täytyy muistaa, että se ei ole koko totuus.

Koulun aloitukseen liittyy paljon ristiriitaisiakin ajatuksia

Koulun aloitukseen liittyy paljon ristiriitaisiakin ajatuksia ja ne peilautuvat hyvin vahvasti niihin meidän omiin kokemuksiimme. Miten koulu lähtee sujumaan? Millaisen opettajan lapsi saa? Oppiiko lapsi? Pystyykö lapsi keskittymään? Häiritseekö lapsi muita? Kiusataanko lastani? Kiusaako hän muita? Millaista palautetta koulusta tulee ja missä muodossa? Miten koulussa osataan vastata haasteisiin? Miten yhteistyö koulun ja opettajan kanssa sujuu? Saako lapsi kavereita? Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään!

Nepsy-lapsen kanssa näitä tulee pohdittua vielä paljon tavanomaistakin enemmän, koska nämä lapset tarvitsevat enemmän ja huoli lapsen pärjäämisestä ja hyväksytyksi tulemisesta on suuri. 

Koulumaailmassa on perinteisesti keskitytty erilaisten oppiaineisiin liittyvien tietojen ja taitojen oppimiseen. Lasta arvioidaan oppiaineosaamisen pohjalta. Lukeeko sujuvasti? Kirjoittaako kaksoiskonsonantit? Osaako laskea kymmenylityksiä? Miten kertotaulut sujuvat? Osaako merkitä kartalle Euroopan joet? Osaako selittää kirjallisesti kasvin yhteyttämisen? Toki kaikki tämä osaaminen ja opettelu on tärkeää ja meidän tulee opettaa lapsillemme hyvät luku-, kirjoitus-, ja laskutaidot sekä yleissivistystä ympäristöstämme ja historiastamme, kädentaitoja, liikkumista ja musiikkia. 

Miten sinä voit tukea lapsen itsetunnon kehittymistä? 2

Voiko lapsi oppia, jos hän ei usko itseensä ja omiin kykyihinsä?

Ennen kaikkea tätä olisi kuitenkin tärkeää pohtia oppimista hieman isommassa mittakaavassa. Voiko lapsi oppia, jos hän ei usko itseensä ja omiin kykyihinsä? Voiko lapsi oppia, jos hän ei pysty tunnistamaan eikä säätelemään omia tunteitaan? Voiko lapsi oppia, jos hän ei tiedä, missä on taitava ja mitkä ovat hänen vahvuutensa?  Miten sinä voit tukea lapsen itsetunnon kehittymistä?

Mahtavia, jokaisen lapsen huomioonottavia opettajia on ollut aina, mutta valitettavasti myös niitä, jotka tätä eivät osaa, on myös ollut aina. Itse pyrin tähän, mutta tiedän, etten aina siihen pysty. En joko osaa, minulla ei ole tarpeeksi aikaa, omat voimavarani ovat vähissä, resursseja ei ole tarpeeksi, tai jostain muusta syystä en vain aina pysty antamaan parastani, vaikka kuinka haluaisin. Tämän kokemuksen jakaa varmasti moni opettaja niin peruskoulussa kuin varhaiskasvatuksessakin. 

Ja valitettavasti on myös niitä, jotka eivät vain kertakaikkisesti ymmärrä sitä, miten tärkeää on, että jokainen lapsi kohdataan omana itsenään ja pyritään löytämään hänen vahvuutensa ja kannustamaan häntä antamaan parhaansa.

Vihdoin positiivisesta kasvatuksesta on alettu puhua yhä julkisemmin. Opettajille järjestetään täydennyskoulutusta liittyen positiiviseen pedagogiikkaan (tästä lisää myöhemmin), opetukseen on tuotu vuorovaikutuksellisempia muotoja, tunnekasvatusta on lisätty, jälki-istunnoista on siirrytty kasvatuskeskusteluihin, jne. 

Haluan ottaa tälle asialle kokonaisen jakson, joten palaan tähän myöhemmissä artikkeleissa, mutta tänään haluan pohtia sitä, mitä sinä vanhempana voit tehdä lisätäksesi lapsesi hyvinvointia koulussa ja tukea häntä oppimaan. Olen kerännyt tähän muutamia kysymyksiä ja niihin vastauksia, mutta kannustan sinut tekemään ajatustyötä vielä vähän tästä pidemmälle. Tämän blogitekstin tehtävänä onkin oikeastaan herätellä sinua ajattelemaan näitä asioita sinun perheesi näkökulmasta ja luoda niitä juuri sinulle ja lapsellesi sopivia keinoja löytää oppimisen ilo, kannustaa yrittämään vaikeuksista huolimatta ja tukea häntä silloin, kun on vaikeaa.

Miten sinä voit tukea lapsen itsetunnon kehittymistä ja opettaa lastasi tunnistamaan ja käyttämään omia vahvuuksiaan ja taitojaan? 

Tässä kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tekee lapselle näkyväksi hänen taitonsa ja vahvuutensa. Kommentoi ja kehuu silloin, kun hän toimii oikein ja käyttää vahvuuksiaan. Sanoittaa lapsen työskentelyä vahvuuksien näkökulmasta. Aiemmissa artikkeleissani olen avannut tätä vahvuusasiaa tarkemmin, joten jos et ole niitä vielä lukenut, suosittelen hyppäämään tämän jakson jälkeen niiden pariin.

Näin tunnistat omat ja perheesi vahvuudet – ja opit hyödyntämään niitä jokapäiväisessä arjessa.

Mitä luonteenvahvuudet ovat ja mistä tunnistat omasi?

Tue lapsesi vahvuuksia sekä tunnetaitoja – ja jaksa itse paremmin

Miten kannustat häntä uskomaan itseensä ja uskaltamaan tuomaan oman mielipiteensä esille? 

Tämä voi monelle lapselle olla todella suuri kompastuskivi. Etenkin jos lapsi on tottunut kuulemaan jatkuvasti kieltoja, tai jos hänelle asetetut tavoitteet ovat olleet liian suuria ja hän on siksi epäonnistunut useasti. Monella nepsy-lapsella on myös aivan kohtuuttoman suuret vaatimukset itselleen siitä, mitä pitäisi osata. Moni pieni ekaluokkalainen tulee kouluun häveten sitä, ettei osaa vielä lukea, vaikka se on koulun tehtävä opettaa lasta. 

Keskustelemista ja oman mielipiteen tuomista esille on turvallista harjoitella kotioloissa. Ota lapset mukaan suunnittelemaan vaikkapa viikon ruokia ja lomareissua. Tarjoa lapselle vaihtoehtoja (usein. kaksi vaihtoehtoa on riittävä) ja pyydä häntä valitsemaan itselleen mieluisin ja kertomaan miksi valitsi juuri sen vaihtoehdon. Kysele lapselta, kerro itse omia mielipiteitäsi ja perustele niitä, luo keskustelukulttuuria. Lapsi oppii vahempien esimerkistä. 

Miten opetat häntä yrittämään, vaikkei hän olisikaan varma onnistumisestaan? 

Tärkeintä on se, että lasketaan odotukset ja tavoitteet niin matalalle, että lapsen on pienellä vaivalla helppo onnistua. Näin lapsen itsetunto kasvaa ja pikkuhiljaa tavoitteita voi alkaa nostamaan. 

Tue ja neuvo kädestä pirtäen. Kannusta. Keksi luovia keinoja, miten selviytyä hankalista tilanteista. Ennakoi, etteivät tilanteet kärjisty, ennen kuin lapsen (ja omat) keinot loppuvat.

Miten sinä voit tukea lapsen itsetunnon kehittymistä? 3

Miten saat hänet oppimaan virheistään ja uskomaan, että aina ja joka päivä voi oppia uutta? 

Mitä parempi itsetunto lapsella on, sitä enemmän hän kestää epävarmuutta ja sitä, että hän joutuu ponnistelemaan saavuttaakseen tavoitteet. Lapsen itsetunnon kasvaessa hän oppii jopa nauttimaan haasteista ja ennen kaikkea siitä tunteesta, mikä tulee onnistumisen myötä. 

Lapsen voi joskus olla vaikea ottaa tukea vastaan, etenkin, jos hänellä on uskomus omasta osaamattomuudestaan. Tuen ottaminen vastaan vahvistaa entisestään hänen käsitystään huonoudesta. 

Siksi onkin tärkeää löytää oikeat keinot tukea lasta, luoda turvallinen ilmapiiri, jossa voi, saa ja jopa pitääkin epäonnistua. Jossa epäonnistumiset eivät ole epäonnistumisia vaan parhaita mahdollisuuksia oppia. 

Kysy myös itse lapseltasi apua, sinulle hankalissa asioissa. Opeta lapselle, että me kaikki tarvitsemme välillä toistemme tukea.

Tästä löytyy lisää myös esim. tästä artikkelista: Miksi nepsy-lapset epäonnistuvat ja mitä tehdä sen korjaamiseksi?

Miten voit antaa hänelle voimaa nousta ylös kaaduttuaan aina uudestaan ja uudestaan?

Lotta Uusitalon ja Kaisa Vuorisen tutkimusten mukaan ne ihmiset, joilla on hyvä toipumiskyky, kykenevät suhtautumaan rennommin tulevaan ja myös odottamattomiin asioihin, jotka eivät ole heidän kontrollissaan.

Toipumiskyky kasvaa vuorovaikutuksessa. Kun tuet ja kannusta lastasi, sanoitat hyvää, kerrot, miten paljon rakastat ja opetat, miten selviytyä haasteista huolimatta, lapsen resilienssivarastot karttuvat.

Kaikki tämä vaikuttaa lapsen aivoihin ja luo uusia muistijälkiä ja uusia selviytymiskeinoja. Ne oppivat keskittymään hyvään epäonnistumiseen sijaan.

Miten autat häntä unelmoimaan ja uskomaan itseensä?

Kun lapsi tietää omat vahvuutensa, kun häntä tuetaan ja kannustetaan hän pikkuhiljaa oppii itsekin keskittymään hyvään. Ja kun hän oppii luottamaan omiin kykyihinsä ja siihen, että hän selviytyy, vaikka vastaan tulisi haasteita, jää tilaa myös unelmille. 

Kuuntele, mitä lapsesi sinulle kertoo, älä tyrmää lapsen ajatuksia omilla ennakkoluuloillasi vaan kysy lisää. Jos lapsi kertoo haluavansa isona astronautiksi, kommentoi: “Wau, kuulostaa hyvältä, millaisia asioita haluaisit tutkia avaruudessa?” Jos hän sanoo haluavansa kuuluisaksi jalkapalloilijaksi, kysy: “Mitä sinun pitää tehdä, jotta sinusta tulee maailman paras jalkapalloilija”. Älä siis rajoita lapsesi unelmia, vaikka ne joskus tuntuisivatkin epärealistisilta.

Mistäköhän vaikkapa Elon Musk, SpaceX-avaruusalusten ja Tesla sähköautojen keksijä, joka on kertonut, että hänellä on Aspergerin syndrooma (vaikka nykyään ei enää juurikaan puhuta Aspergerista vaan autismin kirjosta) unelmoi lapsena? 

Ota itsellesi aikaa ja pohdi näitä kysymyksiä omasta ja lapsesi näkökulmasta. Mieti sitten, mitä voit tehdä jo nyt? Muista, että muutosten ei tarvitse olla suuria, vaan voit lähteä liikkeelle pienin askelin, kysymys kysymykseltä. 

Olisi mahtavaa kuulla ajatuksiasi edellä oleviin kysymyksiin liittyen. Jaa tämä blogiartikkeli myös omissa somekanavissasi alla olevien jakopainikkeiden kautta. Tägäämällä minut mukaan @sannisshining, voimme jatkaa keskustelua. Voit toki myös jakaa ajatuksiasi tämän artikkelin kommenttikentässä.

Olisi aivan mahtavaa saada myöspalautetta ja ehdotuksia tulevien artikkeleiden sisällöistä. Voit laittaa mulle yksityisviestiä somen kautta tai vaikka mun kotisivujen yhteydenottolomakkeen kautta sannisshining.fi

10 vinkkia parempaan vuorovaikutukseen

Tykkää ja jaa somessa