Voit kuunnella artikkelin myös podcast-muodossa Positiivinen vanhemmuus podcastissa >>
Edellisessä artikkelissani Itsesäätely ja tunnetaidot tukevat toisiaan puhuin tunnetaidoista itsesäätelyn näkökulmasta ja lupasin tässä artikkelissa syventää tätä aihetta ja kertoa, miten tietoisuustaitoharjoittelu tukee tunnetaitoja sekä tietenkin myös itsesäätelyä.
Ennen kuin kerron tarkemmin, mitä tietoisuustaitoharjoittelu on, mä haluaisin jakaa teille muutaman faktan aivoista.
Älä pelästy! Me ei mennä kovin syvälle neurologiaan, koska mä en todellakaan ole oikea ihminen puhumaan siitä, mutta meidän on hyvä kuitenkin tiedostaa muutama asia aivojemme toiminnasta.
Tärkeä pointti on myös se, että lapset ovat äärimmäisen kiinnostuneita aivoista ja kun heille kertoo tunnetaidoista ja tietoisuustaidoista ja kertoo sen hyödyistä aivojen toiminnan kautta, lapset ovat heti valmiina.
Se, mitä kerron, on myös hyvin konkreettista, selkeää ja helposti ymmärrettävää ja siihen on helppo palata tarpeen vaatiessa.
Noniin, tästä se lähtee.
Mantelitumake on kuin huomiosireeni, joka välkkyy ja tuuttaa vaaran merkiksi.
Aivoissamme olevat mantelitumakkeet vastaavat tunnereaktioistamme. Niiden alkuperäinen tehtävä on ollut pitää meidät turvassa vaaraa kohdatessa esim. taistele, pakene tai jähmety -reaktion avulla. Tämän vuoksi me nykyihmiset olemme kehittyneet heistä, joilla on kaikkein parhaiten toimiva mantelitumake. Heistä, jotka ovat osanneet reagoida vaaraan nopeasti ja päässeet siten turvaan.
Jos mietitään, millaisia vaaroja esi-isämme ovat kohdanneet, ne ovat olleet esim. villipetoja, tappavia kulkutauteja, nälänhätää, väkivaltaisia taisteluita, jne.
Nykyään ne vaarat, joita kohtaamme, ovat hyvin erilaisia kuin esi-isillämme, mutta aivomme eivät ole muuttuneet juurikaan luolaihmisten ajoista. Esimerkiksi stressi, jännittäminen tai vaikkapa pettymys saattavat laukaista mantelitumakkeen toimintavalmiuteen.
Joillakin ihmisillä, joilla on esimerkiksi tunnesäätelyn haasteita, mantelitumake saattaa olla lähes jatkuvasti käynnissä. Esim. väkivaltaisesti käyttäytyvällä lapsella mantelitumake on hyvin aktiivinen ja se kytkeytyy päälle hyvinkin pienestä ärsykkeestä.
Mantelitumake on ikäänkuin huomiosireeni, joka välkkyy ja tuuttaa vaaran merkiksi.
Silloin, kun mantelitumake on käynnissä, emme pääse käsiksi aivojemme etuotsalohkoon, joka vastaa ajattelusta, tavoitteiden asettamisesta, suunnittelemisesta, yms. hyvin tarpeellisista taidoista.
Emme pääse myöskään hippokampuksen tietoihin, missä toimii esim. pitkäaikainen muisti, eli kaikki aiemmin oppimamme.
Haasteita tulee, kun mantelitumake on liian reaktiivinen ja kytkeytyy päälle liian herkästi
Voit siis kuvitella, että silloin, kun mantelitumake (sireeni) on käynnissä ja huutaa ja vilkkuu täysillä, millekään muulle ei ole sijaa. Emme pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin siihen vaaraan, josta mantelitumake meitä varoittaa.
Vaara ei edes välttämättä näy ulospäin. Vaikka me emme esim. vanhempina näkisi, että lapsemme on “vaarassa”, eli jonkun vahvan tunnereaktion, vaikkapa jännityksen epäonnistumisen pelon tai nälän vallassa. Voi olla että näemme lapsen reaktion, mutta emme ymmärrä sitä, mistä se johtuu.
Voimakkaissa tunnereaktioissa johdossa on siis äärimmäisen reaktiivinen mantelitumake ja voit varmasti jo kuvitella, miksi se ei pidemmän päälle ole ollenkaan hyvä juttu.
Olet ehkä nähnyt elokuvan Inside out – Mielen sopukoissa, jossa eri tunteet (ilo, kiukku, inho, pelko ja suru) ottavat vuorollaan komennon 11-vuotiaan Riley-tytön pään sisässä ja yrittävät ohjata tyttöä elämässään. Vaikeita tilanteita tulee vastaan, kun tunteet eivät pääse yksimielisyyteen, siitä, mitä tehdä ja miten toimia. Lopulta kuitenkin jokaiselle tunteelle löytyy oma merkityksensä ja tehtävänsä.
Mielikuva tästä elokuvasta, vaikka se käsitteleekin tunteita (eikä aivojen rakennetta) voi auttaa ymmärtämään paremmin myöskin sitä, miksi mantelitumakkeen aktiivisuus hankaloittaa tunnetaitoja.
Toki, ei unohdeta sitä, mantelitumakkeella on tärkeä merkitys. Kuten jo aiemmin puhuin, se on ollut todella merkittävä tekijä siinä, että me ihmiset olemme ylipääätään selviytyneet tuhansien vuosien ajan. se auttaa meitä edelleenkin selviytymään ja reaagoimaan. Haasteet tulevat silloin, kun mantelitumake on liian reaktiivinen ja kytkeytyy päälle liian herkästi.
Tämä voi johtua siitä, että perustarpeet eivät ole täyttyneet, nälkä, vähäinen uni, tms. Tai, että lapsella (tai aikuisella) on esim. aistiyliherkkyyksiä ja sen takia kuormittuu herkemmin esim. äänistä, valoista, muista ihmisistä, tms. Tai, että tunnetaidot ovat heikot ja tarvitsevat lisää harjoitusta.
Itsesäätely on kuin lihas, joka vaatii ravintoa, harjoitusta ja lepoa
Kerroin aiemmassa jaksossa, että itsesäätelytaito on kuin lihas, joka vaatii ravintoa, harjoitusta, mutta myös lepoa.
Ravintoa on esim. juurikin perustarpeiden tyydyttäminen, lepoa on se, että on mahdollista palautua ja rauhoittua, että on sellaisia tiloja, joissa voi vaan olla ja että löytää itselleen ne sopivat palautumiskeinot.
Ja siihen harjoitteluun voi hyödyntää juurikin esimerkiksi tietoisuustaitoja, eli ehkä tutummin mindfulnessia, josta kerron nyt hiukan lisää.
Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että tietoisuustaidot tarkoittavat, että huomataan, mitä tapahtuu juuri nyt.
Tietoisuustaidoissa kiinnitetään huomio kehoon, hengitykseen, aisteihin, liikkeeseen ja ajatuksiin. Tavoitteena on tunnistaa ja huomioida paremmin omaa kehoa, ajatuksia ja tunteita, löytää keinoja tunteiden säätelyyn ja parantaa keskittymistä.
Kun olemme aistien, tunteiden ja ajatusten välityksellä tietoisempia itsestämme, pystymme sovittamaan reaktiomme tilanteeseen sopivammaksi.
Miten tietoisuustaitoharjoittelu tukee tunnetaitoja?
Jos palataan mantelitumakkeeseen, niin tietoisuustaidot ikäänkuin auttaa säätelemään mantelitumakkeen aktiivisuutta, jolloin etuotsalohko ja hippokampus pystyvät työskentelemään paremmin. Tällöin jää ikään kuin enemmän tilaa ja aikaa tunteen ja reaktion väliin. Ja se tila ja aika mahdollistaa sen, että reaktiomme ei ole niin impulsiivinen ja meillä on enemmän kapasiteettia toimia ja ratkoa ongelmia tehokkaammin.
Tärkeää on huomioida, että tietoisuustaidot EI ole:
- Ajatusten puuttumista tai niiden poistamista vaan pikemminkin sen huomioimista, milloin mieli siirtyy ajatuksiin, jolloin se pystytään palauttamaan takaisin tähän hetkeen.
- Tunteiden tukahduttamista. Päinvastoin, tietoisuustaidot auttavat meitä paremmin huomioimaan, mitä tunnemme milläkin hetkellä ja reagoimaan niihin sopivalla tavalla.
- Kurinpitokeino. Tietoisuustaitojen avulla opitaan palauttamaan huomio tähän hetkeen, jolloin tarkkaavuus kehittyy ja ärsykekontrolli paranee. Tietoisuustaitojen harjoittelun tulee kuitenkin aina olla vapaaehtoista, ei “rangaistus” levottomuudesta. Toki voimme auttaa lapsiamme huomioimaan omaa tunne- tai aktiivisuustilaansa ja sanoa esim. että “huomaatko, että käyt nyt kierroksilla, kokeiltaisiinko, auttaisivatko nämä harjoitukset nyt”.
- Uskonnollista. Vaikka menetelmän juuret ovat buddhalaisuudessa, mindfulness on kehitetty länsimaiseksi, uskonnoista riippumattomaksi menetelmäksi alunperin kipupotilaiden stressinhallintaan.
- Rentoutusharjoitus. Mindfulnessin harjoittaminen voi rentouttaa, mutta se ei ole sen varsinainen tehtävä.
Tietoisuustaitoharjoitukset kehittävät mm. lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta, emotionaalista tasapainoa, onnellisuutta, myötätuntoa ja sosiaalisia taitoja
Aikuisten tietoisuustaitoja on tutkittu n. 30 vuoden ajan. Lasten ja nuorten tietoisuustaitojen tutkimus on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, vaikka tähänastiset tutkimukset lasten ja nuorten parissa ovat osoittaneet, että tietoisuustaitoharjoitukset kehittävät mm. lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta, emotionaalista tasapainoa, onnellisuutta, myötätuntoa ja sosiaalisia taitoja.
Terve Oppiva Mieli -hanke Suomessa on tehnyt tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kattavimman (3519 oppilasta, heidän opettajansa sekä vanhempansa) tutkimuksen tietoisuustaitoharjoittelusta lasten ja nuorten keskuudessa.
Eli me täällä Suomessa olemme ihan “aallon harjalla” tässä asiassa ja meiltä löytyy todella paljon osaamista. Olen itsekin käynyt Terve Oppiva Mieli -opettajakoulutuksen. Ja näihin harjoituksiin pohjautuu myös kehittelemäni Lapsen ja aikuisen mindfulness-haaste, joka alkaa heti juhannuksen jälkeen.
Jos haluat, voit heti käydä ilmoittautumassa mukaan tähän maksuttomaan haasteeseen tämän jakson muistiinpanoista löytyvän linkin kautta.
TOM-hankkeen sivuilla kerrotaan, että: “Odotetusti tietoisuustaitojen säännöllinen harjoittaminen lisäsi hyvinvointihyötyjä. Tutkimustulokset osoittavat tietoisuustaitojen olevan tehokas keino edistää resilienssiä, eli psyykkistä joustavuutta, ja sosio-emotionaalista toimintakykyä sekä vähentää masennusoireiden ilmaantuvuutta koululaisten parissa verrattuna tavallisiin rentoutusharjoituksiin.”
Lapsen ja aikuisen yhteinen mindfulness-haaste
Summa summarum: Tietoisuustaidot auttavat tulemaan tietoiseksi omista tunteista sekä niiden aiheuttamista reaktioista. Kun tietoisuus tunteista kasvaa, omia reaktioita on helpompi ennakoida ja säädellä. Tietoisuustaidot ikään kuin kasvattavat tilaa tunteen ja reaktion väliin, mikä mahdollistaa parempien valintojen tekemisen.
Ja jotta pääsisit kokeilemaan tätä itse lapsesi kanssa, olen kehittänyt lapsen ja aikuisen yhteisen 5 päivää kestävän mindfulness-haasteen, johon voit ilmoittautua klikkaamalla tästä. Haaste alkaa heti juhannuksen jälkeen eli 28.6. ja kestää 5 päivää.
Ilmoittaudu mukaan Lapsen ja aikuisen yhteiseen mindfulness-haasteeseen tästä >>
Joka päivä saatte aina aamulla klo 10 uuden lyhyen n. 10 minuuttia kestävän harjoitusvideon tehtäväksi yhdessä lapsen kanssa. Harjoitukset ovat monipuolisia ja usein myös toiminnallisia ja konkreettisia ja niihin voi osallistua n. 4-12-vuotiaiden lasten kanssa.
Jokaiseen harjoitukseen sisältyy myös muutamia pohdinta- ja keskustelukysymyksiä, jotka on hyvä käydä läpi yhdessä lapsen kanssa.
Olen itse tehnyt näitä harjoituksia luokassa omien oppilaideni kanssa, joten ne ovat toimiviksi todettuja. Olen myös järjestänyt haasteen 2 kertaa aiemmin ja siihen on osallistunut yhteensä jo lähes 800 perhettä.
Jokainen lapsi (ja aikuinenkin) tekee harjoituksia omalla “tasollaan” ja omalla tyylillään ja jokainen harjoituskerta voi olla erilainen
On todella tärkeää huomioida, että jokainen lapsi (ja aikuinenkin) tekee harjoituksia omalla “tasollaan” ja omalla tyylillään ja jokainen harjoituskerta voi olla erilainen ja harjoituksia ei pidä arvottaa sen mukaan, miten on pystynyt vaikkapa keskittymään.
Tärkeintä onkin oikeastaan harjoittelu ja erilaisten tunteiden, ajatusten, kehontuntemusten ja kokemuksienkin huomioiminen ja tunnistaminen eikä se, että pystyisi vaikkapa täysin keskittymään hengitykseen vaikkapa minuutin ajan tai että pystyisi pysymään täysin hiljaa ja paikoillaan.
Sen takia harjoituksen jälkeiset keskustelut ovatkin todella tärkeitä ja hedelmällisiä.
Tule siis ihmeessä mukaan kokeilemaan itse yhdessä lapsesi kanssa, olisiko tietoisuustaitoharjoittelu teidän juttunne!
Jos en vielä vakuuttanut sinua niin, tässä vielä pari palautetta aiemmasta haasteesta:
“Meillä oli pieni kiukkutuokio juuri ennen harjoitusta. Tämän harjoituksen jälkeen tyttö totesi, että kiukku on poissa ja että voidaanko tehdä tämä uudelleen kun seuraavan kerran kiukuttaa 👍”
“Voi vitsi miten ihanaa oli huomata kun meidän ikiliikkuja 😅 heti rauhoittui harjoitukseen ja niiiiiiin hienosti pysähtyi ja rauhoittui tietoiseen läsnäoloon ❤️ Esikoinen heti sano että olipa kivaa huomenna taas 😍👌🏻 Kiitos olipa ihana taas herätellä tätä meidän yhteistä ”harrastusta” naftaliinista 😄”
”Täällä tyttö 4,5v kysyi jo heti aamulla, että onhan tänäänkin illalla se rauhoittumishetki. ❤️ Yllättävän hyvin pystyy keskittymään noinkin pieni harjoituksiin, vaikka välillä ei malttaisi olla paikoillaan tai ainakaan hiljaa. 😅 Hän on niin innostunut tästä, että haluaa ohjata minulle aina näiden videoiden jälkeen oman harjoituksensa, joihin on ottanut vinkkejä näistä videoista. ”
Ihan mahtavia kommentteja lapsilta. Ilmoittaudu siis ihmeessä mukaan ja tule kokeilemaan. Sinä ei ainakaan menetä mitään. Päin vastoin, siinä voi saada paljon!
Jos tykkäsit tästä artikkelista, jaa blogipostaus ihmessä omissa somekanavissasi alla olevien jakopainikkeiden kautta. Voit myös halutessasi tägätä minut mukaan nimimerkillä @sannisshining.
Voit myös laittaa minulle palautetta tai toiveita seuraavista artikkeleista joko artikkelin kommentteihin tai yksityisesti somen kautta tai [email protected]
Lue lisää:
https://www.tietoisuustaitoja.fi/haaste
https://sannisshining.fi/mindfulness-auttaa-kehittamaan-lapsen-tunnetaitoja/
https://terveoppivamieli.fi/koulut-paivakodit/tyomme-kasvatus-ja-opetusalalla/
