fbpx

Me kaikki olemme lukeneet somessa tai lehtikirjoitusten kommenttipalstoilta, miten keskustelut saattavat äityä hyvinkin loukkaaviksi tai jopa uhkaaviksi. Monet ihmiset ovat valitettavasti unohtaneet hyvät tavat ja töksäyttelevät kommenttejaan ilman minkänlaista suodatinta. Ei ajatella, että omat sanat voivat loukata toista ja piiloudutaan sen taakse, että jokaisella on oikeus sanoa oma mielipiteensä. Harmittavan usein oman mielipiteen esittämiseen sisältyy ajatus, että “minulla on minun mielipiteeni ja se on ainoa oikea”. Muiden mielipiteillä ei ole väliä, kunhan itse saa sanottua ääneen mitä ajattelee.


Kommenttien kirjoittelu johtaa usein myös väärinkäsityksiin, koska keskusteluista puuttuu nonverbaalinen kommunikointi. Emme näe keskustelukumppaneidemme ilmeitä ja eleitä, emmekä kuule äänensävyjä. On helppo loukkaantua, kun voi itse kuvitella kommentille eleet, ilmeet tai äänensävyt. Omat tunteet nousevat pintaan ja silloin on jo vaikea kuunnella ilman tulkintoja, mitä toinen oikeasti haluaa sanoa.

 

Tietoisuustaidot auttavat luomaan tilaa tunteen ja reaktion väliin

 

Nykyään tunteista puhuminen on hyväksyttävämpää ja avoimempaa kuin ennen. Monet ihmiset ovat alkaneet käsitellä omia tunteitaan, ovat ehkä käyneet terapiassa tai valmennuksessa, lukeneet kirjallisuutta, käyneet läpi omia kokemuksiaan, jne. Tämä on todella hyvä asia ja minusta on todella tärkeää, että ihmiset uskaltavat kohdata omat tunteensa, myös ne vaikeammat ja hyväksyä sen, että tunteet kuuluvat elämään.

Välillä tuntuu kuitenkin, että tämä niin tärkeä asia on kääntynyt päälaelleen. Omat tunteet koetaan niin tärkeinä, ettei jää enää sijaa muiden tunteille ja empatialle. Omien tunteiden hyväksymistä tai tunteilla reagointia käytetään väärin. Koetaan, että voidaan sanoa toiselle mitä vain ja miten vain, koska “minä nyt tunnen tällä tavalla”.

Tässä kohtaa mennään mielestäni pahasti metsään. Omien tunteiden käsittely ja niiden esille tuominen ei saisi olla tekosyy toisen loukkaamiseen tai toisen tunteiden vähättelyyn. Tämän takia onkin äärimmäisen tärkeää, että opimme tunnistamaan omat tunteemme, mutta myöskin käsittelemään niitä ja toimimaan tunteistamme käsin niin, että ne eivät hallitse meitä.

 

Annatko tunteidesi riepotella sinua? STOP-harjoitus auttaa löytämään tilaa tunteen ja reaktion väliin

Annatko tunteidesi riepotella sinua? STOP-harjoitus auttaa löytämään tilaa tunteen ja reaktion väliin


Olen valmistunut jonkun aikaa sitten lasten ja nuorten tunne- ja tietoisuustaito-ohjaajaksi. Koulutus alkoi kahdeksan viikon omalla mindfulness-harjoittelulla. Loogisesti, on vaikeaa opettaa tunne- ja tietoisuustaitoja, ellei itse ole henkilökohtaisesti niitä harjoitellut sekä käsitellyt omia tunteitaan ja tuntemuksiaan. Olin toki jo pidemmän aikaa silloin tällöin harjoittanut tietoista läsnäoloa, mutta vasta tällä kurssilla pääsin oikeasti syvälle omiin tunteisiini sekä myöskin omaan käyttäytymiseeni. Oma harjoitus auttaa olemaan tietoinen niin omista tunteista, emootioista, käyttäytymisestä kuin myös omasta ympäristöstä. Tietoisuustaidot tekevät niin sanotusti tilaa oman tunteen ja siitä syntyvän reaktion väliin ja auttavat näin suhteuttamaan reaktion tilanteeseen sopivaksi. Voit lukea lisää tietoisuustaidoista lasten kanssa täältä. 

 

Keskittymällä kehosi tuntemuksiin opit tunnistamaan omat tunteesi ja reagoimaan oikealla tavalla


Hyvä esimerkki tästä on seuraavanlainen tilanne. Tulet kotiin työpäivän jälkeen. Työpäivä on ollut kiireinen ja täynnä yllättäviä tilanteita, joita olet joutunut hoitamaan omien työtehtäviesi lomassa. Ajattelet, että onpa mukavaa päästä kotiin, juoda kuppi kahvia ja rentoutua hetken aikaa kaikessa rauhassa ennen illan muuta ohjelmaa. Kotona odottaa kuitenkin 10-vuotias tyttäresi muutaman ystävänsä kanssa. Tytöt olivat päättäneet ryhtyä tekemään slimeä (eräänlaista limamassaa, josta lapset ovat nyt kovin innostuneita). Keittiö on täynnä perunajauhoja, (sinun) piilolasinestettäsi, elintarvikeväriä, hileitä ja epämääräisiä kökköjä erivärisiä, kimaltelevia limakasoja. Kaikki ainekset eivät ihan ole pysyneet vain keittiön puolella, vaan limaa löytyy myös olohuoneen nojatuolista.


Tunteet alkavat nousta pintaan, väsymys ja kiukku nostavat päätään, kaulan lihakset alkavat kiristyä, sydän alkaa tykyttää… Havahdut omiin tuntemuksiisi. Tunnistat, että nyt suututtaa ja kehosi viestii sinulle, että kohta räjähtää. Mutta miten käykään? Jo se, että huomaat kehossasi tapahtuvat reaktiot auttaa sinua selviytymään tilanteesta paremmin. Hengähdät muutaman kerran syvään, tunnet, miten kehosi alkaa rentoutua. Ajattelet, että tällaista on 10-vuotiaan elämä ja että onpa mukavaa, että tyttäresi kutsuu kavereita kotiin. Ymmärrät, että voit silti ottaa kahvisi ja siirtyä vaikkapa toiseen huoneeseen juomaan sen ja rentoutumaan. Samalla, kun alat keittää kahvia, tokaiset tytöille, että “muistakaa sitten siivota jäljet”. Kun palaat kahvitauoltasi, keittiö on puhdas ja tytöt alkavat esitellä sinulle limojaan innostuneina.

 

 

STOP-harjoitus auttaa sinua reagoimaan oikealla tavalla

 

Tilanne siis hoitui kuin itsestään, kun muistit jättää tilaa tunteidesi ja reaktiosi väliin. Hyvä tapa pysähtyä omien tunteiden ja tuntemusten ääreen on tietoisuustaidoista tuttu STOP-harjoitus. STOP tulee englannin kielisistä sanoista Stop, Take a breath, Observe ja Proceed, mutta sen voi kääntää suomeksi vaikkapa näin

 

S       Seis

T       Tuo huomio hengitykseesi

O       Ota aikaa (kehosi tarkkailulle)

P       Palaa (siihen, mitä olit tekemässä)

 

Tämä lyhyt harjoitus luo tilaa tunteidesi ja toimintasi väliin ja auttaa näin sinua rauhoittumaan ja tarkkailemaan tilannetta objektiivisemmin. Kun harjoittelet säätelemään toimintaasi STOP-harjoituksen avulla, huomaat pian, miten löydät rakentavampia ratkaisuja selviytyä erilaisista arjen tilanteista.

 

LUE MYÖS:

Mindfulness auttaa kehittämään lapsen tunnetaitoja 

 

https://www.tietoisuustaitoja.fi/lapsen-ja-aikuisen-mindfulness-kurssi-tietoa

 

 

Kommentoi, millaisissa tilanteissa STOP-harjoitus on auttanut sinua!

 

-Sannis

 

 

Tykkää ja jaa somessa