Kuka käyttäytyy oikein ja kuka ei? Onko olemassa oikeanlaisia käyttäytymismalleja?


Olen jostakin kuullut, että lapset käyttäytyisivät “väärin” joka kolmas minuutti. En tiedä tämän väitteen paikkansapitävyyttä, enkä muutenkaan tykkää väittämän ajatuksesta vääränlaisesta käyttäytymisesta, mutta lause pisti miettimään.

 

Ensinnäkin, mitä tarkoittaa, että lapsi toimii tai käyttäytyy väärin tai huonosti? Entä kuka sen määrittelee?

 

Ystäväni mies kertoi minulle tilanteesta, jossa he olivat uimarannalla perheensä kanssa, johon kuuluu neljä lasta. Lapset juoksivat huutaen veteen heti kun vain saivat riisuttua vaatteet päältään.

Picture: Wojciech Wolak

 

Vieressä oli toinen perhe. Ennen uimaan menoa perheen isä otti kaikki lapset kasaan ja sanoi, nyt pidetään sääntöpalaveri ja kerrataan ohjeistukset. Lapset kuuntelivat ohjeet rauhallisesti ja lähtivät sen jälkeen uimaan.

Picture: Tammy Frizzell

Kumpi näistä tilanteista on “oikein” tai “väärin”? Itse olen sitä mieltä, että kummatkin tavat toimia ovat aivan yhtä lailla oikein. Sivusta katsojat saattavat tulkita näitä erilaisia tilanteita hyvin moninaisin tavoin, mutta lopulta hyvin vajavaisin tiedoin perheiden lähtökohdista. Kuvitellaanpa erilaisia lähtökohtia näille kahdelle perheelle.

 

Perhe 1, jossa lapset juoksevat suoraan veteen

  • Perhe on istunut koko päivän kuumassa autossa ja kaikki perheen jäsenet kaipaavat nopeaa viilennystä.
  • Säännöt on kerrattu jo autossa ennen rannalle pääsyä.
  • Kaikilla perheen lapsilla on hyvä uimataito ja ranta on tuttu.
  • Perheenjäsenet ovat temperamentiltaan nopeita.
  • Perheessä on lapsi/lapsia, joilla on adhd ja joiden on vaikea säädellä aktiivisuuttaan ja perheessä on huomattu, että vesi ja uiminen rahoittavat lasten hermostoa.

 

Perhe 2, jossa käydään sääntöpalaveri ennen veteen menoa

  • Kyseinen uimaranta on perheelle vieras ja lapset eivät vielä osaa uida.
  • Perheessä on totuttu kerääntymään yhteen ja keskustelemaan ennen toimintaa.
  • Jommalla kummalla vanhemmista on uimiseen liittyviä vaikeita kokemuksia ja he yrittävät yhdessä harjoitella uimassa käymistä ilman pelkoa.
  • Perheessä on lapsi/lapsia, joilla on autisminkirjon häiriöitä, jotka tarvitsevat selkeät, strukturoidut säännöt ja ohjeet.
  • Perheeseen kuuluu temperamentiltaan rauhallisempia jäseniä.

 

Mahdollisia syitä voisi siis listata vaikka kuinka paljon. On siis tärkeää, että emme vedä liian nopeita johtopäätöksiä toisten ihmisten tai toisten perheiden toiminnasta. Emme voi ikinä tietää, millaiset asiat ovat johtaneet minkäkinlaiseen käyttäytymiseen. Se minkä toimii minulle ja minun perheelleni, ei ehkä toimi toiselle perheelle ja se on ihan okei 🙂

 

Iloisin terveisin, Sannis

 

P.S. Jos kuitenkin lapsi käyttäytyy jatkuvasti vastoin perheen sääntöjä, lukaisepa artikkelini

Lapsen tai nuoren ei-toivottu käyttäytyminen 10 askeleen ratkaisukeskeinen malli 

 

Please follow and like us:
error

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *