Asenne avuksi – näin kehität aivojasi


Yli 30 vuotta sitten Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck ja hänen kollegansa huomasivat, että opiskelijoilla oli erilaisia tapoja suhtautua epäonnistumisiin. Toiset opiskelijoista elpyivät nopeasti kun taas toiset näyttivät ottavan todella raskaasti pienemmätkin vastoinkäymiset.

 

Dweck päätti lähteä tutkimaan asiaa tarkemmin. Tutkittuaan tuhansien lasten ja nuorten käyttäytymistä hän kehitti termit fixed mindset (muuttumattomuuden asenne) ja growth mindset (kasvun asenne) kuvailemaan ihmisten käsityksiä oppimisesta ja älykkyydestä. Ne, joiden käsitys oppimisesta ja älykkyydestä on muuttumaton (fixed) ajattelevat, että älykkyys on jotakin pysyvää, eikä siihen voi itse vaikuttaa. Tällöin ponnistelu tavoitteiden saavuttamiseksi koetaan turhana. Ne taas, jotka uskovat voivansa tulla älykkäämmiksi ymmärtävät, että voivat itse vaikuttaa siihen. Sitä myötä he tekevät enemmän töitä ja saavuttavat parempia tuloksia. Tällaista asennetta kutsutaan kasvun asenteeksi.

 

 

Samaan aikaan, kun Dweck kollegoineen on tutkinut asennetta, aivotutkimuksissa on otettu harppauksia eteenpäin. Viimeaikaiset neurotieteiden tutkimukset ovat osoittaneet, että aivot ovat vielä paljon plastisemmat eli muovautumiskysyisemmät, kuin olemme ennen ajatelleet. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että neuronien väliset kytkökset muuttuvat kokemusten perusteella. Harjoituksen myötä neuroniverkostot kasvattavat uusia yhteyksiä ja vahvistavat jo olemassa olevia sekä rakentavat eristeitä, jotka nopeuttavat impulssien kulkeutumista.

 

Nämä havainnot todistavat, että aivomme kehittyvät päivittäin kokemustemme myötä. Voimme kuitenkin myös kehittää aivojamme erilaisilla harjoituksilla.

 

 

Millainen on oma asenteesi?

 

Mistä sitten tiedät omaatko muuttumattomuuden vai kasvun asenteen? Lähde liikkeelle omien ajatustesi seuraamisesta. Ovatko ajatuksesi enemmän seuraavan kaltaisia?

 

“En ole hyvä tässä.”

“En osaa tehdä tätä asiaa yhtään tämän paremmin.”

“En osaa.”

“En ole tarpeeksi fiksu.”

 

vai

 

“En ole hyvä tässä vielä.”

“Aina voi yrittää enemmän.”

“Minun täytyy harjoitella enemmän.”

“Voin kysyä neuvoa niiltä, jotka jo osaavat.”

 

Huomaatko eron näissä lauseissa? Ensimmäiset edustavat muuttumattomuuden asennetta. Lähtökohta on siinä, että kaikki mahdollinen on jo tehty, asioita ei voi muuttaa, enempää ei voi oppia ja toiset ovat älykkäitä, toiset eivät. Toisessa ryhmässä olevat lauseet sen sijaan edustavat kasvun asennetta ja niistä huokuu yrittäminen ja periksiantamattomuus. Aina voi tehdä jotakin uudella tavalla. Aina voi harjoitella lisää. Aina voi pyytää muilta apua.

 

Mitä sitten, jos oma asenteesi on pikemminkin muuttumaton? Mitä jos olet koko elämäsi ajatellut olevasi vähemmän älykäs? Tai olet tottunut luovuttamaan ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla? Entä jos et ole tavoitellut unelmiasi, koska olet pelännyt, ettei sinusta ole siihen?

 

Ei hätää. Dweck ja hänen tutkimusryhmänsä ovat todistaneet, että voimme muuttaa omaa asennettamme. Sitä mukaa, kun asenne pikkuhiljaa lähtee muuttumaan, motivaatiomme ja tavoitteiden saavuttaminen lisääntyy. He opettivat 7. luokkalaisille, että aivot ovat muovattavissa. Heille näytettiin, että aivot kasvavat, kun niille annetaan töitä. Tuloksena oppilaiden matematiikan tulokset kasvoivat selvästi. Asenteemme myös vaihtelee. Se pysyttelee jatkumolla muuttumattomuuden asenteesta kasvun asenteeseen. Vaikka haluaisimme pysytellä janalla aina kasvun asenteen puolella, totuus on, että meillä on aina kehitettävää.

 

Jos haluat testata, millainen on oma asenteesi, voit tehdä sen täällä. Tämä englanninkielinen testi on nopea itsearviointityökalu, jota on käytetty useissa tutkimuksissa näyttämään, miten asenteet voivat muuttua ja kertomaan mitä osa-alueita työstämällä voit kehittää omaa asennettasi kohti kasvun asennetta.

 

 

Miten tieto näistä kahdesta asenteesta voi auttaa meitä arjessamme? Miten voimme hyödyntää aivotutkimusta oppimisessa? Mikä merkitys oikeanlaisella asenteella on tavoitteiden saavuttamisessa?

 

Jos ymmärrät ja uskot, että aivosi voivat muuttua oman toimintasi kautta, käyttäydyt eri tavalla kuin se, joka ei siihen usko. Aivot rakastavat uuden oppimista, tietoa ja taitoja. Siis kysele, kyseenalaista, kokeile, paina muistiin, lue, keskustele, liiku, harjoittele, syö terveellisesti ja nuku hyvin. Käytä myös omia luonteenvahvuuksiasi. Kasvun asenteen ymmärtäminen on avain omiin kykyihin uskomiseen, motivaatioon, kehitykseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. 

 

Nämä Dweckin ja hänen kollegoidensa tutkimustulokset ovat mullistaneet monin tavoin oppimiseen, epäonnistumiseen, yrittämiseen, kehumiseen ja kannustamiseen liittyviä ajatustapoja. Sillä on merkitystä, millaista palautetta opettajat antavat oppilailleen tai vanhemmat lapsilleen. He voivat kannustaa valitsemaan haasteita ja oppimaan niistä tai he voivat opettaa heille helpon ulospääsyn. Monet tutkimukset osoittavat, että jos opettaja keskittyy kehumaan oppilaansa älykkyyttä se kasvattaa muuttumattomuuden asennetta. Kun taas heitä kehutaan kovasta työstä ja harjoittelusta auttaa se kasvattamaan kasvun asennetta.

 

 

Miten voit vanhempana kannustaa lastasi oikealla tavalla niin, että ruokit hänen kasvun asennettaan?

 

 

Kannusta ja kehu työskentelystä ja oppimisesta älä älykkyydestä

“Hienoa! Olet varmasti opiskellut todella ahkerasti.”

Ei näin: “Hienoa! Olet todella hyvä ja fiksu oppilas.” Vaikka lapsesi olisi älykäs ja olet ylpeä hänestä, tämä ei kannusta häntä työskentelemään saavuttaakseen vielä parempia tuloksia. Toki on tilanteita, jolloin ei tarvitse antaa 100 % itsestään, mutta on hyvä kannustaa lasta yritteliäisyyteen ja sinnikkääseen työskentelyyn.

 

Kannusta menemään epämukavuusalueelle

“Vaikka matematiikka tuntuu vaikealta, aivosi kehittyvät koko ajan. Harjoittelun avulla opit koko ajan enemmän.”

Ei näin: “Älä huoli, teit parhaasi. Eivät kaikki ole hyviä matematiikassa.” Vaikka lause on lohduttava, se ei tue lapsen kehitystä. Lapsi saattaa kuvitella, että koska hän ei ole hyvä matematiikassa, hänellä ei ole mitään syytä harjoitella sitä. Aina on kuitenkin mahdollista kehittyä, kunhan tavoitteet ovat oikeanlaiset. 

 

Keskity siihen, mitä arvostat ja anna positiivista kannustusta

“Tämä voi olla vaikeaa oppia, mutta uskon, että pystyt siihen.”

“Arvostan todella paljon sitä, miten ahkerasti harjoittelit tänään.”

“Kehittyminen vaatii aikaa, mutta näen, miten olet jo parantanut.”

Ei näin: “Arvostan yritteliäisyyttäsi, mutta meidän suvussamme ei ole hyviä jalkapalloilijoita.” Jos lapsi oppii luovuttamaan jo hyvin aikaisessa vaiheessa, hän menettää monia tilaisuuksia kehittyä ja löytää itselleen mukavia harrastuksia tai tulevaisuudessa jopa töitä. Lapsi tarvitsee kannustusta, ei vanhempien omien uskomusten taakkaa.

 

 Kasvata lasta ymmärtämään “vielä” sanan mahdollisuudet ja omaksumaan haasteita

“Oletko joskus onnistunut jossakin, jota kuvittelit, ettet pystyisi ikinä tekemään? Mikä auttoi sinua yrittämään haasteista huolimatta?”

“Ei sinun tarvitsekaan saada kaikkea heti oikein, vaan oppia virheistäsi. Mitä voisit yrittää seuraavaksi?”

“En minäkään osannut tätä ennen. Olen vain harjoitellut todella ahkerasti.”

Ei näin: “En minäkään ole hyvä piirtämään. Ehkä haluaisit mieluummin soittaa kitaraa.” Anna lapselle tilaa kehittyä ja tehdä itse omat valintansa. Kannusta häntä yrittämään vaikeuksista huolimatta. Jos hän kuitenkin päättää lopettaa harjoittelun, ainakin hän on yrittänyt ja häntä voi kehua siitä.

 

Käytä avoimia kysymyksiä

“Mitä opit tänään?”

“Mitä voisit tehdä toisin?”

“Keneltä voisit pyytää apua tai palautetta tässä asiassa?”

“Mitä aiot tehdä haastaaksesi itseäsi tänään?”

Avoimiin kysymyksiin ei voi vastata kyllä tai ei (tai ”joo, joo”). Avoimet kysymykset antavat mahdollisuuden keskustelulle, toimivalle vuorovaikutukselle ja ratkaisujen löytämiselle yhdessä. Hyvä keskusteluyhteys tukee lapsen kasvun asennetta ja hän tietää, että voi aina tukeutua vanhempiinsa haasteiden hetkellä.

 

 

Miten kasvattaa omaa kasvun asennetta?

 

Tähän asti on saattanut tuntua kohtalaisen yksinkertaiselta. Kukapa meistä ei haluaisi kasvattaa lastemme itsetuntoa, uskoa omiin kykyihinsä ja tsempata häntä yrittämään uudestaan ja uudestaan sekä olemaan lannistumatta vastoinkäymisistä. On myös helppo antaa muille anteeksi heidän epäonnistumisensa ja ymmärtää, että oppimisprosessi vie aikaa.

 

Usein olemme kuitenkin kovin kriittisiä itseämme kohtaan. Meillä saattaa olla uskomuksia omista taidoistamme monien vuosien takaa ja olemme saattaneet vältellä asioita, jotka olemme kokeneet itsellemme haastaviksi.

 

Toki meillä kaikilla on omat vahvuutemme ja tunnemme olomme kotoisaksi tehdessämme asioita, joissa voimme hyödyntää omia parhaita puoliamme. Kasvun asenteen kannalta olisi kuitenkin tärkeää muistaa tehdä myös asioita, jotka haastavat meitä. Asenteen muutos ei käy hetkessä, mutta keskittymällä tietoisesti kehittämään itseämme ja ajatuksiamme, pääsemme jo ottamaan ensiaskeleita.

 

 

Aloita pohtimalla seuraavia lauseita, jotka ovat esimerkkejä muuttumattomuuden asenteesta.

“En osaa tätä.”

“En ikinä opi soittamaan pianoa.”

“En viitsi edes yrittää.”

“Mikään ei kuitenkaan muutu.”

 

Kommentoi, miten sinä kääntäisit ne lauseiksi, jotka tukevat kasvun asennetta? Kommentoi myös, mikä on seuraava askeleesi kohti kasvun asennetta?

 

Asennetta kehiin!

Aurinkoisin terveisin, Sannis

 

 

Lähteet:

Dweck, C. Mindset – menestymisen psykologia, 2016

https://www.mindsetworks.com/Science/Default

 

Please follow and like us:
error

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *