fbpx

Nepsy-lapsen vanhempi, ota tämä yksinkertainen työkalu avuksesi vaikka heti

Voit kuunnella artikkelin myös Positiivinen vanhemmuus -podcastissa >>

Tässä artikkelissa kerron sinulle mullistavasta työkalusta nimeltä kasvun asenne. Ja ei, nyt ei ole kyse siitä, että “nyt vain asenne kuntoon, niin kaikki sujuu hyvin”. Vaan kyse on tieteellisestä tutkimuksesta, jossa on tutkittu suhtautumista vastoinkäymisiin, oppimiseen, harjoitteluun ja älykkyyteen. 

Asiaa on tutkittu jo yli 30 vuotta, joten dataa alkaa olla jo aika hyvin. 

Tässä artikkelissa näytän sinulle eron muuttumattomuuden ja kasvun asenteen välillä. Kerron sinulle, miten kasvun asenne auttaa lastasi oppimisessa sekä parantaa hänen itsetuntoaan. Saat myös välineitä siihen, miten kutsua esiin kasvun asennetta silloin, kun haasteet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.

Muuttumattomuuden asenne ja kasvun asenne kuvailevat ihmisten käsityksiä oppimisesta ja älykkyydestä

Yli 30 vuotta sitten Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck ja hänen kollegansa huomasivat, että opiskelijoilla oli erilaisia tapoja suhtautua vastoinkäymisiin tai epäonnistumisiin. Toiset opiskelijoista elpyivät nopeasti kun taas toiset näyttivät ottavan todella raskaasti pienemmätkin vastoinkäymiset. 

Dweck päätti lähteä tutkimaan asiaa tarkemmin. Tutkittuaan tuhansien lasten ja nuorten käyttäytymistä hän kehitti termit fixed mindset (muuttumattomuuden asenne) ja growth mindset (kasvun asenne) kuvailemaan ihmisten käsityksiä oppimisesta ja älykkyydestä. 

Ne, joiden käsitys oppimisesta ja älykkyydestä on muuttumaton (fixed) ajattelevat, että älykkyys on jotakin pysyvää, eikä siihen voi itse vaikuttaa. Tällöin ponnistelu tavoitteiden saavuttamiseksi koetaan turhana. 

Ne taas, jotka uskovat voivansa tulla älykkäämmiksi ymmärtävät, että voivat itse vaikuttaa siihen. Sitä myötä he tekevät enemmän töitä ja saavuttavat parempia tuloksia. Tällaista asennetta kutsutaan kasvun asenteeksi. 

Lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia haasteita on usein hyvin heikko käsitys itsestään oppijana

Miksi haluan puhua tästä aiheesta sinulle? Siksi, koska olen huomannut, että lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia haasteita on usein hyvin heikko käsitys itsestään oppijana. 

Moni lapsi kuvittelee, että heidän pitäisi kouluun mennessä jo osata lukea ja laskea täydellisesti. Heidän on vaikea ottaa vastaan apua, koska se todistaa heidän kyvyttömyydestään. 

He kieltäytyvät tekemästä vaikealta tuntuvia tehtäviä, koska epäonnistuminen pelottaa niin paljon. He takertuvat muiden virheisiin, jottei kukaan huomaisi heidän omia puutteitaan. 

He vaativat jatkuvaa aikuisen läsnäoloa, ja varmistavat, että tekevät oikein, jottei tulisi virheitä. Tai opettajan korjatessa heidän töitään, he repivät kirjan sivut, koska tunne epäonnistumisesta ja osaamattomuudesta on niin musertava.

Lue myös: Lapsen hyvä itsetunto tukee oppimista. Miten sinä voit tukea lapsen itsetunnon kehittymistä?

Miksi nepsy-lapset epäonnistuvat ja mitä tehdä sen korjaamiseksi?

kasvun asenne

Aivomme kyky muovautua on paljon suurempi, kuin mitä olemme ennen ajatelleet

Samaan aikaan, kun Dweck kollegoineen on tutkinut asennetta, aivotutkimuksissa on otettu harppauksia eteenpäin. Viimeaikaiset neurotieteiden tutkimukset ovat osoittaneet, että aivot ovat vielä paljon plastisemmat eli muovautumiskysyisemmät, kuin olemme ennen ajatelleet. 

Tämä on se asia, joka saa lapset innostumaan oppimisesta. Lapset rakastavat, kun heille puhutaan siitä, miten aivot toimivat. Lapsen tasoisesti, tietenkin.

Tutkimukset ovat vahvistaneet, että neuronien väliset kytkökset muuttuvat kokemusten perusteella. Harjoituksen myötä neuroniverkostot kasvattavat uusia yhteyksiä ja vahvistavat jo olemassa olevia sekä rakentavat eristeitä, jotka nopeuttavat impulssien kulkeutumista. 

Nämä havainnot todistavat, että aivomme kehittyvät päivittäin kokemustemme myötä. Voimme kuitenkin myös kehittää aivojamme erilaisilla harjoituksilla. En mene näihin harjoituksiin sen enempää tässä artikkelissa, vaan pitäydytään tässä muuttumattomuuden asenteen ja kasvun asenteen aihepiirissä.

Millainen on oma asenteesi?

Koska lapset oppivat meidän aikuisten esimerkistä, haluan sinun aluksi miettivän, millainen on oma asenteesi.

Mistä sitten tiedät omaatko muuttumattomuuden vai kasvun asenteen? Lähde liikkeelle omien ajatustesi seuraamisesta. Ovatko ajatuksesi enemmän seuraavan kaltaisia?

“En ole hyvä tässä.”

“En osaa tehdä tätä asiaa yhtään tämän paremmin.”

“En osaa.”

“En ole tarpeeksi fiksu.”

vai

“En ole hyvä tässä vielä.”

“Aina voi yrittää enemmän.”

“Minun täytyy harjoitella enemmän.”

“Voin kysyä neuvoa niiltä, jotka jo osaavat.”

Huomaatko eron näissä lauseissa? Ensimmäiset edustavat muuttumattomuuden asennetta. Lähtökohta on siinä, että kaikki mahdollinen on jo tehty, asioita ei voi muuttaa, enempää ei voi oppia, toiset ovat älykkäitä, toiset eivät. 

Toisessa ryhmässä olevat lauseet, sen sijaan, edustavat kasvun asennetta ja niistä huokuu yrittäminen ja periksiantamattomuus. Aina voi tehdä jotakin uudella tavalla. Aina voi harjoitella lisää. Aina voi pyytää muilta apua. Oppimisen ei tarvitse olla yksinäistä puuhaa.

Asennetta voi muuttaa

Mitä sitten, jos oma asenteesi on pikemminkin muuttumaton? Jos olet koko elämäsi ajatellut olevasi vähemmän älykäs? Olet tottunut luovuttamaan ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla tai et ole tavoitellut unelmiasi, koska olet pelännyt, ettei sinusta ole siihen. 

Ei hätää. Dweck ja hänen tutkimusryhmänsä ovat todistaneet, että voimme muuttaa omaa asennettamme. Sitä mukaa, kun asenne pikkuhiljaa lähtee muuttumaan, motivaatiomme ja tavoitteiden saavuttaminen lisääntyy. 

Dweckin tutkimusryhmä opetti 7. luokkalaisille, että aivot ovat muovattavissa. Heille näytettiin, että aivot kasvavat, kun niille annetaan töitä. Tuloksena oppilaiden matematiikan tulokset kasvoivat selvästi. 

On tärkeää myös ymmärtää, että asenteemme vaihtelee. Vaikka haluaisimme pysytellä janalla aina kasvun asenteen puolella, totuus on, että meillä on aina kehitettävää. Me olemme ihmisiä. Ei meidän kuulukaan olla täydellisiä.

Jo ihan pohtimalla omaa suhtautumistasi oppimiseen, älykkyyteen, epäonnistumisiin ja onnistumisiin, pystyt aika helposti tunnistamaan, millainen oma asenteesi on.

Jos kuitenkin haluat testata, millainen on oma asenteesi, voit tehdä sen täällä >> Tämä englanninkielinen testi on nopea itsearviointityökalu, jota on käytetty useissa tutkimuksissa näyttämään, miten asenteet voivat muuttua ja kertomaan mitä osa-alueita työstämällä voit kehittää omaa asennettasi kohti kasvun asennetta.

Miten tieto omasta asenteestasi auttaa sinua ja lastasi arjessa?

Miten tieto näistä kahdesta asenteesta voi auttaa sinua ja lastasi arjessa? Miten voit hyödyntää aivotutkimusta oppimisessa? Mikä merkitys oikeanlaisella asenteella on tavoitteiden saavuttamisessa? 

Yksinkertaisesti, jos ymmärrät ja uskot, että aivosi voivat muuttua oman toimintasi kautta, käyttäydyt eri tavalla kuin se, joka ei siihen usko. 

Aivot rakastavat uuden oppimista, tietoa ja taitoja. Sen takia on tärkeää kysellä, kyseenalaistaa, kokeilla, painaa muistiin asioita, lukea, keskustella, liikkua, harjoitella, syödä terveellisesti ja nukkua hyvin. Kaikki tämä tukee kasvun asennetta.

Kasvun asenteen ymmärtäminen on avain omiin kykyihin uskomiseen, motivaatioon, kehitykseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Ja kun huomaat, miten harjoittelu auttaa oppimaan, se kannustaa oppimaan lisää.

Nämä Dweckin ja hänen kollegoidensa tutkimustulokset ovat mullistaneet monin tavoin oppimiseen, epäonnistumiseen, yrittämiseen, kehumiseen ja kannustamiseen liittyviä ajatustapoja. 

Sillä on merkitystä, millaista palautetta opettajat antavat oppilailleen tai vanhemmat lapsilleen. He voivat kannustaa valitsemaan haasteita ja oppimaan niistä tai he voivat opettaa heille helpon ulospääsyn. 

Monet tutkimukset osoittavat, että jos opettaja keskittyy kehumaan oppilaansa älykkyyttä se kasvattaa muuttumattomuuden asennetta. Kun taas heitä kehutaan kovasta työstä ja harjoittelusta auttaa se kasvattamaan kasvun asennetta.

Miten voit vanhempana kannustaa lastasi niin, että ruokit hänen kasvun asennettaan?

Kannusta ja kehu työskentelystä ja oppimisesta, älä älykkyydestä

“Hienoa! Olet varmasti opiskellut todella ahkerasti.” 

Ei näin: “Hienoa! Olet todella hyvä ja fiksu oppilas.”

Kannusta menemään epämukavuusalueelle

“Vaikka matematiikka tuntuu vaikealta, aivosi kehittyvät koko ajan. Harjoittelun avulla opit koko ajan enemmän.”

Ei näin: “Älä huoli, teit parhaasi. Eivät kaikki ole hyviä matematiikassa.”

Keskity siihen, mitä arvostat ja anna positiivista kannustusta

“Tämä voi olla vaikeaa oppia, mutta uskon, että pystyt siihen.”

“Arvostan todella paljon sitä, miten ahkerasti harjoittelit tänään.”

“Kehittyminen vaatii aikaa, mutta näen, miten olet jo parantanut.”

Ei näin: “Arvostan yritteliäisyyttäsi, mutta meidän suvussamme ei ole hyviä jalkapalloilijoita.” 

Kasvata lasta ymmärtämään “vielä” sanan mahdollisuudet ja omaksumaan haasteita

“Oletko joskus onnistunut jossakin, jota kuvittelit, ettet pystyisi ikinä tekemään? Mikä auttoi sinua yrittämään haasteista huolimatta?”

“Ei sinun tarvitsekaan saada kaikkea heti oikein, vaan oppia virheistäsi. Mitä voisit yrittää seuraavaksi?”

“En minäkään osannut tätä ennen. Olen vain harjoitellut todella ahkerasti.”

Ei näin: “En minäkään ole hyvä piirtämään. Ehkä haluaisit mieluummin soittaa kitaraa.”

Käytä avoimia kysymyksiä

“Mitä opit tänään?”

“Mitä voisit tehdä toisin?”

“Keneltä voisit pyytää apua tai palautetta tässä asiassa?”

“Mitä aiot tehdä haastaaksesi itseäsi tänään?”

Eli vaikka nuo “EI NÄIN”, -kohdat olivat ystävällisiä ja niiden tarkoitus on hyvä, ne kuitenkin ruokkivat muuttumattomuuden asennetta ja sitä, että harjoittelemisella ei ole merkitystä. Ja sitä me emme halua.

Kasvun asenne 2

Miten kasvattaa omaa kasvun asennetta?

Tähän asti on saattanut tuntua kohtalaisen yksinkertaiselta. Kukapa meistä ei haluaisi kasvattaa lastemme itsetuntoa, uskoa omiin kykyihinsä ja tsempata häntä yrittämään uudestaan ja uudestaan sekä olemaan lannistumatta vastoinkäymisistä. 

On myös helppo antaa muille anteeksi heidän epäonnistumisensa ja ymmärtää, että oppimisprosessi vie aikaa. Usein olemme kuitenkin kovin kriittisiä itseämme kohtaan. Meillä saattaa olla uskomuksia omista taidoistamme monien vuosien takaa ja olemme saattaneet vältellä asioita, jotka olemme kokeneet itsellemme haastaviksi. 

Toki meillä kaikilla on omat vahvuutemme ja tunnemme olomme kotoisaksi tehdessämme asioita, joissa voimme hyödyntää omia parhaita puoliamme. Kasvun asenteen kannalta olisi kuitenkin tärkeää muistaa tehdä myös asioita, jotka haastavat meitä. 

Asenteen muutos ei käy hetkessä, mutta keskittymällä tietoisesti kehittämään itseämme ja ajatuksiamme, pääsemme jo pitkälle. 

Aloita pohtimalla seuraavia lauseita, jotka ovat esimerkkejä muuttumattomuuden asenteesta. 

“En osaa tätä.”

“En ikinä opi soittamaan pianoa.”

“En viitsi edes yrittää.”

“Mikään ei kuitenkaan muutu.”

Tässä vaiheessa haluan heittää pallon sinulle. Kommentoi tämän artikkelin kommenttikentässä tai vaikka Instagramissa, miten sinä kääntäisit ne lauseiksi, jotka tukevat kasvun asennetta? Tai onko sinulla itselläsi joitakin mantroja, joiden huomaat nyt pitävän sinua kiinni muuttumattomuuden asenteessa. Miten voisit muokata niitä?

Minä jään odottelemaan kommenttejasi innolla!

Terkuin, Sannis

Tykkää ja jaa somessa