Tämä on kirje sinulle, erityislapsen vanhemmalle. Sinulle, joka olet aina lapsesi tukena, taistelet hänen puolestaan, toimit iskunvaimentimena hänen ja muun maailman välillä. Sinulle, joka asetat lapsesi asiat aina omiesi edelle.
Haluan kertoa sinulle, että olet tärkeä ja arvokas. Olet paras mahdollinen äiti tai isä lapsellesi.
Haluan myös, että annat anteeksi itsellesi sen, että aina et riitä, aina et ehdi, aina et vain jaksa. Anna anteeksi itsellesi, että välillä turhaudut ja suutut, että sinun tekisi välillä vain mieli luovuttaa.
Anna anteeksi itsellesi. Sinä riität, sinä olet tarpeeksi.
Haluan myös kertoa sinulle, että on tärkeää, että pidät huolta itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi. Että et ole pelkästään erityisen lapsen vanhempi, vaan myös aikuinen, oma persoona. Ihminen, joka tarvitsee omia hetkiä ja jonka täytyy muistaa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan.
Annan sinulle vinkkejä, miten otat omaa aikaa tulevana vuotena ja miksi sinun täytyy nauttia siitä ilman syyllisyyttä ja anteeksi pyytelyä.
Muista, sinä olet arvokas.
Erityislapsen vanhempi ei tule kuulluksi
Sinulla on varmasti päiviä, jolloin koet riittämättömyyttä, turhautuneisuutta, syyllisyyttä toimiessasi lapsesi kanssa. Sinä tunnet lapsesi ja toimit sen ja omien voimavarojesi mukaan joka päivä. Tarkkailet lastasi, ennakoit, suunnittelet päivän niin, että se kuormittaisi lastasi mahdollisimman vähän
Erityisen lapsen vanhempana koet usein olevasi kovin yksin. Muut eivät ymmärrä ja syyttävät lastasi huonosta käytöksestä ja sinua lapsen huonosta kasvattamisesta. Milloin olet liian lepsu ja annat periksi liian helposti. Milloin olet liian ankara ja tiukka, kun haluat noudattaa lapsellesi sopivia rutiineja.
Ehkä tiesit jo silloin kun lapsesi oli vauva, että käsissäsi on jotakin erityistä ja yritit kertoa ajatuksistasi neuvolassa tai muille vanhemmille. Mutta sinua ei kuunneltu. Olet ottanut asian esille vuosien aikana monta kertaa päiväkodissa ja koulussa, mutta et ole tullut kuulluksi.
Toivon, että tämä kirje sinulle, erityislapsen vanhemmalle, auttaa sinua tulemaan kuulluksi. Auttaa sinua tulemaan kuulluksi sille kaikkein tärkeimmälle, sinulle itsellesi.
Olet huomaamattasi jäänyt valtavan kuorman alle
Samalla, kun olet yrittänyt vähentää lapsesi kuormitusta ja ehkä pyrkinyt olemaan hyvä äiti myös muille lapsillesi, ehkä hyvä puoliso, olet itse huomaamattasi jäänyt valtavan kuorman alle. Olet ehkä jättänyt omat harrastuksesi, omat ystäväsi ja oman hyvinvointisi taka-alalle.
Väsyneenä on kuitenkin vaikea ymmärtää lasta. Väsyneenä tulee ylilyöntejä. Väsyneenä kaivaudut vain entistä syvemmälle sen kuorman alle.
Voit kuitenkin toimia myös toisin. Sinulla on lupa toimia toisin ja voit antaa sen luvan itsellesi. Olet varmasti kuullut jo varsin kuluneen sanonnan siitä, että vanhemman pitää ensin laittaa happinaamari itselleen ja vasta sen jälkeen lapselle. Niin kulunut kuin tämä sanonta onkaan, se on myös täyttä totta. Huolehtimalla itsestäsi, huolehdit lapsestasi. Vain huolehtimalla itsestäsi voit pysyä toimintakykyisenä ja sinulla on voimia taistella lapsesi puolesta.
Levänneenä myös toiveikkuus kasvaa, mielesi rauhoittuu, ajatuksesi selkiytyvät ja vaihtoehdot lisääntyvät. Huomaat, miten ratkaisuja alkaa syntyä.
Anna anteeksi itsellesi, erityislapsen vanhempi
Anna siis anteeksi itsellesi, älä syyttele itseäsi vaan mieti niitä asioita, joita olet tehnyt hyvin vuonna 2020, asioita joissa olet onnistunut. Ota oikeasti aikaa näiden asioiden miettimiseen ja kirjoita niitä ylös. Jos huomaat olevasi kovin kriittinen itseäsi kohtaan, etkä löydä onnistumisia (joita varmasti on), kysy lapseltasi tai puolisoltasi, ystäviltäsi tai omilta vanhemmmiltasi. Avaa sydämesi myötätunnolle ja anteeksiannolle itseäsi kohtaan ja näe hyvä. Myös itsessäsi.
Käännä sitten katseesi tulevaan. Olet varmasti miettinyt jo lapsen asioita, hänen kouluaan, mahdollisia terapioita, nepsyvalmennusta, sosiaalisia suhteitaan. Olet jo miettinyt, mitä hänen elämänsä tulee olemaan viiden vuoden kuluttua, tai 10 vuoden kuluttua, entä, kun hän on aikuinen? Miten hänen käy, kun sinua ei enää ole?
Älä vastuuta itseäsi ja luo uhkakuvia tulevista vuosista, vaan pyri keskittymään lapsen kanssa nykyhetkeen. Lapsesi on tässä ja nyt ja hänelle tärkeintä ovat hetket kanssasi tässä ja nyt.
Mitä SINÄ haluat tulevalta vuodelta?
Katso kuitenkin tulevaisuuteen pohtimalla, mitä SINÄ haluat tulevalta vuodelta. Miten sinä voisit olla armollisempi itsellesi? Miten sinä voisit helpommin antaa anteeksi itsellesi? Miten sinä osoitat myötätuntoa itseäsi kohtaan? Miten sinun olisi helpompi päästää irti?
Mieti, millaisia asioita haluat tehdä. Millaisista asioista sinä nautit? Millaisista asioista tulet hyvälle mielelle? Miten huolehdit omasta jaksamisestasi?
Mieti ensin, millaiset asiat auttavat sinua perusarjessa. Karsi pois turhat asiat, myös ne, joiden luulet olevan tärkeitä, mutta eivät sitä ihan oikeasti tarkasteltuina ole. Priorisoi, mihin haluat panostaa tulevana vuotena, älä yritä viedä eteenpäin kaikkia mahdollisia projekteja, vaan valitse ne, jotka ovat oikeasti tärkeitä juuri nyt. Suunnittele, miten arkesi toimii mahdollisimman sujuvasti kuukausi- ja viikkotasolla ja kirjaa nämä asiat ylös.
Mieti, mitä haluat harrastaa ja etsi keino, miten voit järjestää arkesi niin, että se on mahdollista. Mieti, mitä harrastus vaatii, mutta myös, mitä se sinulle antaa. Ole luova suunnittelussa. Pystytkö lopettamaan työt joku päivä hieman aikaisemmin? Löytyisikö keskellä päivää pieni kolo harrastuksellesi? Mitä teet, kun lapset ovat menneet nukkumaan? Voitko herätä aamulla 30 min. aikaisemmin? Onko lapsellasi joku harrastus, pystytkö toteuttamaan omia harrastuksiasi niiden aikana? Voitteko syödä valmisruokaa parina päivänä viikossa tai tehdä isomman satsin ruokaa viikonloppuna, jotta ruoanlaitolta jää arkena aikaa omille harrastuksillesi…?
Merkitse lopuksi omat harrastuksesi kalenteriin.
Se, että sinulla on jotakin ihanaa odotettavaa, antaa iloa arkeen
Mieti myös, mitä extraa haluat tulevan vuoden aikana kokea. Haluatko käydä konsertissa, tavata ystäviäsi, ottaa osaa johonkin tapahtumaan? Päätä vaikkapa kaksi tai kolme extraa, ripottele ne vuoden ajalle ja merkitse kalenteriin.
Nämä extra kultahuiput auttavat sinua jaksamaan vaikeina hetkinä. Se, että sinulla on jotakin ihanaa odotettavaa, antaa iloa arkeen. Silloin on helpompi pysähtyä ja ottaa vastaan myös ne eteen tulevat haasteet arjessa. Myös erityislapsen vanhemmalla on oikeus omaan aikaan. Itse sanoisin, että suorastaan velvollisuus.
Kun olet suunnitellut niin arkesi kuin myös irtiotot itsellesi, on paljon helpompi löytää myös keinot niihin vaadituille järjestelyille. Et välttämättä pysty aina pysymään suunnitelmissa. Se kuitenkin kuuluu arkeen ja erityislapsen vanhempana olet varmasti jo tottunut siihen, että sinun pitää kehitellä uusia suunnitelmia lennossa.
Muista kuitenkin olla myötätuntoinen itsellesi, antaa anteeksi itsellesi, jos suunnitelmasi eivät pidä. Kun olet lähtökohtaisesti tehnyt hyvät suunnitelmat, kalenterista löytyy paremmin tilaa myös muutoksille.
Unohda taistelu itseäsi vastaan ja ole samalla puolella itsesi kanssa
Silloin ku on hankalaa ja koet huonoja fiiliksiä, alkaa helposti syyttely itseä kohtaan. Silloin kaivaudut vieläkin syvemmälle sen kuorman alle ja etsit vieläkin enemmän epäkohtia omasta elämästäsi ja omasta toiminnastasi.
Se ei kuitenkaan auta, että käännät selkäsi itsellesi, vaadit itseltäsi entistä enemmän.
Mitä jos päättäisitkin unohtaa taistelun itseäsi vastaan ja olla samalla puolella itsesi kanssa?
Kun huomaat syyttäväsi itseäsi ja kaivautuvasi entistä syvemmälle kuorman alle, pysähdy itsesi äärelle ja mieti, mitä sinä tarvitset. Mitä kehosi ja mielesi yrittää kertoa sinulle. Mitä sinä tarvitset, jotta olosi helpottuisi, mitä tarvitset, että sinun olisi parempi olla. Ja muista antaa itsellesi anteeksi, vuoden jokaisena päivänä.
Lopuksi
Tämä kirje sinulle, erityislapsen vanhemmalle, alkoi muhia mielessäni kun syksyllä tein pienen kyselyn erityislasten vanhemmille ja jaoin sitä erilaisiin Facebook-ryhmiin. Sain kyselyyni useita kymmeniä vastauksia ja minua kosketti syvästi se, miten vastauksissa toistui vanhempien uupumus ja toive omasta ajasta, edes joskus.
Halusin tässä kirjeessä muistuttaa sinua siitä, että olet tärkeä. Olet arvokas. Halusin muistuttaa sinua siitä, että sinulla on oikeus myös omalle ajalle. Sinulla on oikeus elää ilman syyllisyyden ja riittämättömyyden taakkaa.
Anna anteeksi itsellesi. Sinä riität, sinä olet tarpeeksi.
Tämä kirje sai inspiraation Erityisvoimia -sivuston blogiartikkelista, joka julkaistiin 10.4.2020.
Lue lisää aiheesta:
Rakkauden mikrohetket lapsesi kanssa luovat hyvinvointia ja parantavat tunnetaitoja
Lapsen turvapaikka löytyy luonnosta
Toiveikkuus apuna lastenkasvatuksessa
