Tunnetaidot ovat varmasti koetuksella nyt kun koko perhe viettää pitkiä aikoja saman katon alla ja omaa yksityistä aikaa on vähän. Perheiden normirutiinit on rikottu ja vaikka uudet rutiinit alkavat pikkuhiljaa löytyä, saattavat tunteet herkästi kuumentua, kun liikkumista ja muita sosiaalisia kontakteja on rajoitettu.
Aivojemme perusrakenne ei ole juurikaan kehittynyt tuhansiin vuosiin ja ne toimivat edelleen pääosin samoin kuin esi-isillämme. Aivojen osan, jota kutsutaan mantelitumakkeeksi, tehtävä on ollut pitää esi-isämme turvassa.
Olet ehkä kuullut taistele, pakene tai jähmety -reaktiosta, joka siis yksinkertaistettuna kertoo siitä, miten ihminen toimii vaaran uhatessa. Tuhansia vuosia sitten mantelitumake on varoittanut vaikkapa villieläinten hyökkäyksestä ja niinpä olemme kehittyneet heistä, joilla mantelitumake on toiminut kaikkein parhaiten. Niistä, jotka ovat osanneet olla valppaina ja reagoida nopeasti.
Nykyihmisen “vaarat” ovat hyvin erilaisia: kiire, likaiset astiat ruokapöydällä, stressi tekemättömistä töistä, osaamattomuus, jännittäminen, huoli, suorittaminen…
Aivomme eivät kuitenkaan ymmärrä näitä erilaisia vaaroja eivätkä osaa suhteuttaa tunnereaktioita niihin. Sen seurauksena mantelitumake saattaa aktivoitua turhankin herkästi. Stressaavissa oloissa se saattaa jopa olla jatkuvasti käynnissä. Ja silloin, kun mantelitumake on käynnissä, emme pääse käsiksi etuotsalohkoon, joka vastaa ajattelusta emmekä hippokampukseen, jossa toimii mm. pitkäaikainen muisti. Näin on usein lapsilla ja aikuisilla, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, kuten vaikkapa adhd tai autismin kirjon erityispiirteitä.
Tunnetaidot auttavat sammuttamaan mantelitumakkeen
Jotta pystymme sammuttamaan yliaktiivisen mantelitumakkeemme, meidän täytyy oppia tunnetaitoja. Tunnetaitojen peruspilarina voidaan pitää pysähtymistä ja oman tunteen huomioimista. Kun pysähdymme, meidän on mahdollista huomata mitä meissä tapahtuu. Voimme tutkia kehomme tuntemuksia, ajatuksiamme ja tunteitamme. Jo tunteen nimeäminen saattaa olla riittävä keino mantelitumakkeen sammuttamiseen, jolloin pääsemme paremmin hyödyntämään etuotsalohkoamme sekä hippokampuksen tietoja. Näin myös rakkauden mikrohetket saavat tilaa itselleen. Rakkauden mikrohetkistä kerron lisää tuonnempana.
Lopputulos eli reaktiomme on todennäköisesti huomattavasti parempi kuin siinä tapauksessa, että olisimme vain antaneet mantelitumakkeen pysytellä johdossa.
Tunteiden tiedostamista tarvitaan myös vuorovaikutukseen muiden kanssa. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita. Tämä taas luo ristiriitoja ja epäsopua.
Tunteita ei kuitenkaan tarvitse eikä pidäkään hallita, vaan niitä voi ilmaista sopivalla tavalla ja säädellä. Kaikilla tunteilla, myös niillä vaikeilla on oma tehtävänsä.
Esim. ne saattavat auttaa meitä etsimään uusia vaihtoehtoja, varautua, auttaa laittamaan rajoja, puolustautua, jne. Tunneilmaisu tarkoittaa kykyä tuoda julki ne tunteet, jotka tarvitsevat ilmaisua. Se tarkoittaa niin kykyä näyttää myönteisiä tunteita kuin kykyä kanavoida hankalia tunteita niin, että ne eivät muutu vahingoittaviksi (Lähde: Suomen mielenterveysseura).
Kysymykset, joita minulta useimmiten kysytään liittyvät juurikin tunnetaitoihin:
- “Miten voin tukea lapseni tunnetaitoja?”
- “Mitä tehdä, kun lapsi saa raivarit?”
- “Miten voin puhua tunteista lapseni kanssa?”
- “Miten auttaa lasta sanoittamaan tunteitaan?”
- “Miten opettaa lapselle kärsivällisyyttä?”
- “Miten opettaa lapselle itsehillintää?”
Ja niin edespäin…
Jokaisesta kysymyksestä voisi kirjoittaa blogikirjoituksen ja sen tulen varmasti tekemäänkin, mutta tässä kirjoituksessa (ja näin joulun alla) haluan paneutua erityisesti yhteen tunteeseen, joka on myös luonteenvahvuus. Nimittäin rakkauteen.
Jos tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni, jonka luet, suosittelen lukemaan myös muut luonteenvahvuuksia koskevat kirjoitukseni, kuten esimerkiksi nämä:
Lapsen turvapaikka löytyy luonnosta
Onko lapsellasi heikko itsetunto oppijana?
Löydä omat ydinvahvuutesi ja onnistu tavoitteissasi
10 asiaa, jotka voit saavuttaa, kun alat keskittyä omiin vahvuuksiisi vanhempana
Haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa työskentely kehitti myös omia tunnetaitojani
Kiinnostukseni lapsen tunnetaitoja kohtaan heräsi toden teolla ensimmäisinä vuosinani erityisluokanopettajana. Pääsin työskentelemään lasten kanssa, joilla tunteet olivat niin suuria, että ne hallitsivat aivan valtavasti kaikkea heidän toimintaansa. Nämä lapset olivat myös äärimmäisen herkkiä vaistoamaan muiden tunnetiloja ja äärimmäisen impulsiivisia toimimaan tunteidensa vallassa.
Voit varmasti kuvitella, että kun pistää monta saman tyyppisesti reagoivaa, valtavan suuresti tuntevaa pientä ihmistä yhteen, oli päivät välillä aikamoista selviytymistä ja myös omat tunnetaidot ja oma henkinen jaksaminen suuresti koetuksella.
Yksi asia kuitenkin, ylitse muiden, sai minut joka päivä jaksamaan ja uskomaan. Se nosti minut ylös uudestaan ja uudestaan ja antoi minulle voimaa olla se turvallinen, mutta myös rajaava aikuinen näille pienille. Se asia oli rakkaus.
Niin vahvoja kuin näiden lasten vaikeat tunteet olivatkaan, niin aivan yhtä vahva, ellei jopa vahvempi oli heidän rakkautensa. Kun he olivat vihaisia, he raivosivat, huusivat, potkivat ja löivät… Mutta kun he olivat iloisia, he innostuivat, kiljuivat riemusta, istuivat sylissä, rutistivat kaikin voimin halatessaan…
he rakastivat täysillä, niin kovaa kuin se vain on mahdollista. Nämä rakkauden mikrohetket olivat avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentamisessa.
Rakkauden mikrohetket edistävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia
Nämä jokapäiväiset rakkauden mikrohetket (Barbara Fredrickson) mahdollistivat sen, että vaikeista tilanteista oli helpompi toipua ja myönteisyys, lämpö ja avoimuus luokassa lisääntyivät. “Kaikki myönteiset tunteet edistävät psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ne tekevät meistä joustavampia, luovempia, myötätuntoisempia ja tiopumiskykyisempiä” (Uusitalo-Malmivaara ja Vuorinen.) Myönteisistä tunteista vahvin on rakkaus.
Tämä rakkaus kantaa yhä edelleen, vaikka näistä vuosista on jo aikaa. Edelleen silloin tällöin saan viestejä entisiltä oppilailtani, joissa he kertovat kuulumisiaan. Olen saanut myös viestejä, joissa kiitetään siitä, että jaksoin tukea, auttaa ja välittää. Olen myös sattumalta tavannut vanhoja oppilaitani ja olemme pysähtyneet muistelemaan kouluaikoja. Voin olla vain valtavan kiitollinen siitä, että olen omalla toiminnallani ja näiden lasten kohtaamisella voinut olla omalta osaltani vaikuttamassa heidän kasvuunsa.
Rakkaus on supervoima
Palatakseni muisteloista tähän päivään, halusin kertoa sinulle lisää rakkaudesta, joka on valtavan suuri ja kaunis tunne, mutta myös luonteenvahvuus.
Uskon, että jos luet tätä kirjoitusta, myös sinulla on kokemuksia vahvasti tuntevista lapsista. Ehkä oma lapsesi on voimakastunteinen. Voimakkaita tunteita on haastavaa ottaa vastaan vuoden jokaisena päivänä. Lapsen voimakkaat tunteet vaativat meiltä vanhemmilta äärimmäisen paljon ja se voi välillä uuvuttaa kovastikin.
Välillä tekisi varmasti mieli jopa luovuttaa.
Rakkaus on kuitenkin se, mikä antaa voimia uskoa siihen, että vielä joskus helpottaa. Rakkaus on luonteenvahvuus, rakkaus on supervoima.
Rakkaus on muutakin kuin tunne, se on luonteenvahvuus
Puhuttaessa rakkaudesta luonteenvahvuutena eikä tunteena, viitataan siihen, missä määrin arvostaa läheisiä suhteita muihin ihmisiin. Rakkaus luonteenvahvuutena tarkoittaa myös aitoa, sisältäpäin kumpuavaa, lämmintä tapaa lähestyä muita ihmisiä.
Rakkaus on niin muiden rakastamista kuin myöskin halukkuutta ja osaamista hyväksyä rakkautta muilta.
Rakkaus voidaan jakaa neljään tyyppiin, joista jokaisella on biologinen ja evolutiivinen perusta:
- Kiintymysrakkaus: esim. lapsen ja vanhemman välinen rakkaus
- Myötätuntoinen rakkaus: esim. ystävällisyys ja empatia
- Kumppanillinen rakkaus: esim. rakkaus ystäviä kohtaan
- Romanttinen rakkaus: esim. rakkaus puolisoa, poikaystävää tai tyttöystävää kohtaan
Luonteenvahvuusluokituksessa rakkaus kuuluu inhimillisyyden hyveeseen. Inhimillisyys kuvaa vahvuuksia, joita tarvitaan toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen. Muita inhimillisyyden hyveeseen kuuluvia luonteenvahvuuksia ovat ystävällisyys ja sosiaalinen älykkyys
Pohdittavaksi. Jos vastaat kyllä usempaan seuraavista kysymyksistä, rakkaus on luonteenvahvuutesi. Voit pohtia kysymysten avulla myös, onko rakkaus lapsesi luonteenvahvuus.
- Onko sinun helppo osoittaa rakkautta muita ihmisiä kohtaan?
- Vietätkö mielelläsi aikaa muiden ihmisten seurassa?
- Onko sinulle luonnollista auttaa muita ihmisiä?
- Onko sinun helppo tukeutua muihin vaikeina hetkinä?
- Tykkäätkö tehdä asioita, joiden tiedät tuovan iloa ystävillesi tai perheenjäsenillesi?
- Onko sinulla usein lempeitä ja myötätuntoisia ajatuksia muita ihmisiä kohtaan?
- Ottavatko ystäväsi sinuun yhteyttä vaikeina hetkinään?
Miten hyödyntää rakkautta lapsen kasvatuksessa?
Joka kuukausi olen esitellyt yhden luonteenvahvuuden ja samalla kertonut, miten sitä voi hyödyntää lapsen kasvatuksessa. Minua alkoi kuitenkin hymyilyttää tämä osio rakkauden kohdalla.
Rakkaushan liittyy niin olennaisesti kaikkeen, mitä teemme lastemme kanssa ja lapsiamme varten. Halusin kuitenkin ottaa tämän asian esille nimenomaan luonteenvahvuuksien näkökulmasta. Miten kutsua esiin rakkautta lapsessa?
- Katsokaa elokuvia sohvalla makoillen vieri vieressä. Tämä on hyvä keino löytää läheisyyttä myös vähän isompien lasten kanssa. Isommille lapsille läheisyys vanhempien kanssa saattaa tuntua hankalalta. Toisaalta tehdään pesäeroa vanhempiin, mutta toisaalta taas haluttaisiin vielä olla pieniä ja käpertyä äidin tai isän kainaloon.
- Miettikää yhdessä, mitä hyvää voisitte tehdä jollekin lähimmäiselle, tutulle tai vieraalle: voitte askarrella joulukortteja ja viedä niitä naapureiden postilaatikoihin, voitte käydä iäkkään sukulaisen puolesta kaupassa tai laittaa rahaa hyväntekeväisyyteen.
- Vaali hellyyttä, kosketa, halaa, hymyile. Kaikki pienetkin rakkauden eleet, ns. rakkauden mikrohetket (Barbara Fredrickson) energisoivat ja kohottavat mielialaa. Hyvä mieliala myös tarttuu helposti ja vahvistuu näissä ihanissa kohtaamisissa.
- Kirjoittakaa mukavia viestejä toisillenne salaa. Voisiko viesteistä tehdä vaikka joulukalenterin? Huomaatte, miten tämä kutkuttava tunne ja ajatus siitä, mitä kaikkea kivaa voi toiselle viestiä vielä vahvistaa rakkauden tunnetta.
- Soittakaa videopuhelu sukulaisille. Etenkin nyt, kun toisten ihmisten kohtaamisia rajoitetaan, on äärimmäisen tärkeää ylläpitää ihmissuhteita teknologian välityksellä. Monet vanhemmatkin ihmiset ovat ottaneet videopuhelut käyttöön ja vaikkei se ole sama, kuin aito fyysinen kohtaaminen, se on kuitenkin paljon enemmän kuin ei mitään.
- Joulun aika on loistava tilaisuus viettää rentoa aikaa koko perheen kesken. Pelatkaa yhdessä lautapelejä, leipokaa pipareita, leikkikää, pelleilkää!
- Harjoitelkaa tunne- ja tietoisuustaitoja yhdessä lapsen kanssa. Mindfulness on myös erinomainen tapa kutsua esiin rakkautta sekä lähentyä lapsen kanssa. Samalla opit paljon lapsen ajatuksista ja tunteista, opitte yhdessä keinoja keskittymisen ja rentoutumisen tueksi sekä käsittelemään tunteita ja lähettämään sydänajatuksia.
Lue myös:
Mindfulness auttaa kehittämään lapsen tunnetaitoja
Lähteet:
Uusitalo-Malmivaara, L. ja Vuorinen, K. Huomaa hyvä!, PS-kustannus, 2016
https://www.viacharacter.org/character-strengths/love
