Muutamia vuosia sitten mindfulness-buumi saapui Suomeen. Tuskin olet siis voinut välttyä kuulemasta siitä… ehkä jopa ärsyttävyyteen asti. Saatat tietää ja tunnistaa mindfulnessin hyötyjä, mutta tosiasiassa siitä on saattanut jopa tulla yksi suoritus lisää jo valmiiksi kuormittavaan arkeen.
Usein mindfulness-harjoittelussa lähdetään liikkeelle ns. muodollisesta harjoittelusta, hengitykseen keskittymisestä. Tämä on hyvin tärkeää, kuten myöhemmin kerron, mutta haluan lähteä liikkeelle vähän eri näkökulmasta. Haluan myös kertoa, miten mindfulness (tietoisuustaidot) auttaa kehittämään lapsen tunnetaitoja.
Mitä mindfulness eli tietoisuustaidot on?
Mindfulness-menetelmän perusti vuonna 1979 amerikkalainen lääketieteen
professori Jon Kabat-Zinn (Center for Mindfulness). Lääketieteen lisäksi hän oli kiinnostunut buddhalaisuudesta. Kokemustensa ja oppimansa pohjalta Kabat-Zinn halusi kehittää länsimaihin sopivan, uskonnoista riippumattoman menetelmän. Näin syntyi Mindfulness Based Stress Reduction (MBSR) -program eli mindfulness-menetelmä, joka oli alun perin tarkoitettu Massachussetsin yliopistollisen sairaalan käyttöön ja erityisesti kipupotilaiden stressin hallintaan. Tämän jälkeen menetelmä alkoi levitä myös muualle länsimaihin ja terveydenhuollon piiriin.
Mielestäni yksi parhaita tai ainakin selkeimpiä määritelmiä mindfulnessista on suomalaisen Terve oppiva mieli- hankkeen määritelmä:
Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan tietoista hyväksyvää läsnäoloa ja tarkkaavaisuuden suuntaamista kyseessä olevaan hetkeen. Tietoista hyväksyvää läsnäoloa voi kuvata tietoisuudeksi, joka syntyy suuntaamalla huomionsa käsillä olevaan tilanteeseen ja siinä ilmeneviin tuntemuksiin ja ajatuksiin hyväksyvällä asenteella.
Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että tietoisuustaidot tarkoittavat, että huomataan, mitä tapahtuu juuri nyt. Tämä on se, mihin haluan keskittyä tässä blogipostauksessa ja kertoa, miten tämän hetken huomioiminen voi auttaa kehittämään lapsen tunnetaitoja.
Miten mindfulness auttaa kehittämään lapsen tunnetaitoja?
Kehomme ja aivomme ovat virittäytyneitä suojelemaan meitä ja pitämään meitä turvassa. Kun koemme jotakin stressaavaa, ne yrittävät viestittää meille, mitä meidän pitäisi tehdä. Valitettavasti ympäristömme on kehittynyt nopeammin kuin aivomme ja reaktiomme eivät aina ole tasapainossa kohtaamiemme haasteiden kanssa.
Jos vastaamme kävelee nälkäinen leijona, kehomme ja aivomme toimivat heti. Ryhdymme taistelemaan leijonaa vastaan henkemme kaupalla tai lähdemme karkuun niin nopeasti kuin vain jaloistamme lähtee. Kukaan ei kyseenalaista toimiamme.
Jos taas pettymyksen koettuamme käyttäydymme samalla tavalla: alamme huutaa, raivota ja lyödä tai juoksemme karkuun kieltäytyen täysin käsittelemästä asiaa, saatamme pidemmän päälle ajautua isoihin ongelmiin.
Tietoisuustaitoharjoittelu auttaa meitä tunnistamaan kehomme tuntemuksia ja mielemme tuottamia ajatuksia ja näin valitsemaan kulloiseenkin tilanteeseen sopivan reaktion. Tietoisuustaidot auttavat meitä pysähtymään ennen aivojemme tuottamaa automaattista reaktiota ja käsittelemään haasteita oikeassa mittasuhteessa.
Mitä tietoisuustaitoharjoituksissa sitten oikein tehdään?
Tietoisuustaitoharjoittelu on ajatuksen tasolla hyvin yksinkertaista. Tietoisuustaidoissa kiinnitetään huomio hengitykseen, aisteihin, liikkeeseen ja ajatuksiin ja yleisesti siihen, mitä juuri tällä hetkellä tapahtuu kehossa. Tavoitteena on tunnistaa, mitä omassa kehossa, tunteissa ja ajatuksissa tapahtuu juuri nyt ja löytää keinoja tunnesäätelyyn, ärsykekontrolliin ja keskittymiseen. Kun olemme aistien, tunteiden ja ajatusten välityksellä tietoisempia itsestämme, pystymme kohdistamaan toimemme paremmin ja ratkomaan ongelmia tehokkaammin.
Lapset toimivat kuitenkin hyvin vahvasti impulssiensa varassa ja muodollinen tietoisuustaitoharjoittelu lasten kanssa vaatii kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta. Oikeanlaisella harjoittelulla päästään kuitenkin todella pitkälle. Väitän myös, että Lapset ovat luonnostaan parempia tietoisuustaitoharjoittelijoita kuin me aikuiset. Lapset elävät vahvemmin omassa kehossaan ja pystyvät tarkkailemaan tuntemuksiaan ja ajatuksiaan ilman kritiikkiä, ilman häpeää. Tämä taito on moinlta meiltä aikuisilta kateissa (onneksi kuitenkin uudelleen löydettävissä tietoisuustaitoharjoittelun kautta!).
Haluaisitko sinä kokeilla tietoisuustaitoja lapsesi kanssa? Ota osaa 25.1. starttaavaan ilmaiseen Lapsen ja aikuisen yhteiseen MINDFULNESS-haasteeseen klikkaamalla tästä. .
Haaste kestää 5 päivää ja se toteutetaan Facebook-ryhmässä. Jokaisena päivänä ohjaan sinulle ja lapsellesi (tai vaikka koko perheelle) yhden yhteisen mindfulness- eli tietoisuustaitotuokion.
Jos olet siis joskus miettinyt, voisiko tietoisuustaitojen harjoittelusta olla apua lapsesi (tai itsesi) tunnesäätelyyn, lue lisää klikkaamalla tästä ja ilmoittaudu mukaan!
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista
Näin harjoittelet rauhoittumista lapsen kanssa – 8 keinoa rauhoittua
Näin tuet lasta vaikeiden tunteiden äärellä
