Voit myös kuunnella tämän artikkelin Positiivinen vanhemmuus-podcastissa >>
Tässä artikkelissa haluan puhua valtavan tärkeästä aiheesta, nimittäin lapsen kuormittumisesta. Mitä kuormittuminen tarkoittaa? Millaiset asiat siihen vaikuttavat? Ja miten sitä voi vähentää?
Mitä kuormittuminen on?
Aluksi haluan määritellä, mitä kuormittuminen ylipäätään tarkoittaa. Yritin etsiä valmiita määritelmiä, mutta se ei ollut ollenkaan niin helppo tehtävä kuin olin luullut. Ajattelin, että lapsen kuormittumisesta on paljonkin tietoa saatavilla, mutta itseasiassa asia ei olekaan näin.
Jonkun verran löytyy tietoa lapsen kuormittumisesta, mm. Erityisvoimia-sivustolta (kiitos näistä), mutta jäin kaipaamaan selkeämpää määritelmää siitä, mitä kaikkea kuormittuminen käsittää. Siksi tässä on oma määritelmäni kuormittumisesta. Se ei varmastikaan ole täydellinen määritelmä, mutta saa luvan kelvata. Jos sinulla on ajatuksia ja ehdotuksia, miten määritellä kuormittumista, otan ehdotuksia ilolla vastaan vaikkapa somessa @sannisshining tai tämän artikkelin kommenttikentässä.
Kuormittuminen tarkoittaa sitä, että lapsen aivot saavat liikaa ärsykkeitä, virikkeitä, aistimuksia, jne. ja ikäänkuin ylikuumenevat, eivätkä enää pysty ottamaan vastaan informaatiota ja ohjeita tai säätelemään tunteita. Lyhyesti voidaan sanoa, että kuormittuminen on sama asia kuin lapsen stressi.
Kuormittumisen merkkejä voi olla vaikea tunnistaa
Lapsen aivot ovat vasta kehittymässä ja voi välillä olla hyvin vaikeakin tunnistaa kuormittumisen merkkejä lapsessa ennen kuin alkaa jo olla liian myöhäistä.
Kuormittumista voi tapahtua hyvin paljon sellaisistakin asioista, joista vanhemmat eivät ymmärrä, että kuormittumista tapahtuu. Kuormittumista voivat aiheuttaa erilaiset sosiaaliset tilanteet, uuden opettelu, erilaisissa tilanteissa heräävät tunteet tai ajatukset, kokemukset omasta pärjäämisestä tai osaamisesta, sääntöjen sisäistäminen ja niiden noudattaminen, äänet, valot, vaatteiden materiaalit, muiden ihmisten läsnäolo, nälkä, jne. Eli siis melkein mikä vain päivän aikana esiin tuleva asia.
Myös mukavat asiat voivat aiheuttaa kuormittumista
Kuormittumista eivät aiheuta vain ikävät tai negatiiviset asiat vaan myös mukava ja mieluisa tekeminen voi lisätä lapsen kuormitusta. Esim. jonkun mukavan asian, kuten vaikkapa retken odottaminen voi olla niin innostavaa, että se kuormittaa lapsen aivoja liikaa ja lapsi saa raivarit sillä hetkellä, kun retkelle lähdetään.
Videopelit tai tv-ohjelmat voivat kuormittaa, jos niihin sisältyy vaikkapa paljon liikettä, värejä ja valoja tai ovat liian jännittäviä. Myös esim. synttärijuhlat voivat olla todella kuormittava kokemus, vaikka juhlat sujuisivat hyvin ja kaikilla olisi mukavaa.
Tämän takia voi olla hyvin vaikeaa ennakoida ja sitä kautta vaikuttaa lapsen kuormittumiseen, lapsen stressiin.
Kuormittuneessa tilassa mikä tahansa asia voi laukaista voimakkaan tunnereaktion
Kun lapsi on kuormittuneessa tilassa, hänen voi olla hyvin vaikeaa toimia yhteistyössä muiden kanssa. Hänen voi olla hyvin vaikea noudattaa sääntöjä, keskittyä tai pysyä paikoillaan. Hänen voi myös olla hyvin vaikea säädellä tunteitaan, mikä johtaa siihen, että kuormittuneessa tilanteessa mikä tahansa asia voi laukaista hyvinkin voimakkaan tunnereaktion tai vaikka raivokohtauksen.
Aistiyliherkkyys tai aistialiherkkyys voi aiheuttaa kuormitusta
On tärkeää myös huomioida, että etenkin kun puhutaan nepsy-lapsista, eli lapsista joilla on neuropsykiatrisia häiriötä, kuten esim. adhd tai autisminkirjoa, on hyvin tyypillistä, että heillä on aistitoiminnan säätelyn vaikeuksia eli poikkeavaa reagointia tavallisiin ympäristön ärsykkeisiin.
Tämä voi näkyä erilaisina aistiyli- tai aistialiherkkyyksinä. Voi olla, että lapsi ei siedä kevyttä kosketusta, kirkkaita valoja, kovia ääniä tai vaatteiden materiaali tuntuu epämiellyttävältä ihoa vasten. Myös esim. ruoan koostumus tai suutuntuma voi tuntua oudolta tai lapsi kokee lämpötilan eri tavalla kuin muut.
Jotkut lapset saattavat myös tarvita voimakkaita kokemuksia, jotta mikään tuntuisi miltään. Tällöin kyse on aistihakuisuudesta. Nämä lapset käyttävät suihkussa hyvin kylmää tai kuumaa vettä, pyörivät karusellissa loputtomiin tai ottavat hurjat vauhdit keinussa.
Erilainen tapa säädellä aisteja tai reagoida erilaisiin aistimuksiin voi olla todella kuormittavaa.
Lapsen tunnetaidot voivat olla ikäistään jäljessä
Lapsen tunnetaidot tai aistisäätelyn taidot voivat olla ikäistään jäljessä, mikä vaikuttaa myös kuormittumiseen. Esim. 7-vuotiaan tunteiden käsittelytaidot voivat olla 3-4 -vuotiaan tasolla. Tällöin on luonnollista, että lapsi tarvitsee enemmän aikuisen tukea kuormituksen säätelyyn ja enemmän rauhallista, yksinkertaista tekemistä pysyäkseen toimintakykyisenä.
Usein auttaa, että unohtaa lapsen biologisen iän ja hyväksyy hänen persoonalliset tarpeensa. Silloin on helpompi tukea ja säädellä lapsen kuormitusta.
Mitä aikuinen voi tehdä vähentääkseen lapsen kokemaa kuormitusta?
Lapsen aivot ja niiden stressiä säätelevät osat ovat vielä hyvin keskeneräiset ja lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta selviytyäkseen hankalista ja stressaavista tilanteista.
On äärimmäisen tärkeää, että vanhempi oppii näkemään ja tunnistamaan, minkälaiset tilanteet aiheuttavat lapselle kuormitusta, millaisista merkeistä voi tunnistaa lapsen kuormittuneisuuden sekä millaisilla keinoilla lapsen kuormitusta voidaan vähentää.
Tämä ei ole yksiselitteistä, vaan jokainen lapsi on yksilö ja jokaiselle lapselle täytyy löytyä ne omat keinot. Mutta kun aikuinen on tietoinen lapsen tarpeista, hän pystyy ohjaamaan lasta ja tarjoamaan hänelle sopivia keinoja selviytyä tilanteesta tai palautua, rauhoittua ja kyetä toimimaan sopivalla tavalla.
Aikuisen toiminnalla voi olla suuri merkitys riitojen, jumien ja raivokohtausten välttämisessä kun hän oppii säätelemään lapsen kuormitusta.
Miten aikuinen voi ennakoida lapsen kuormitusta?
Tärkeimpiä asioita ennakoinnissa on se, että vanhempi ymmärtää ja tunnistaa, millaiset asiat voivat olla kuormittavia lapselle ja oppii siten säätelemään ja vähentämään kuormituksen määrää. On tärkeää, että aikuinen tietää, mistä kuormittuminen johtuu ja miettii valmiiksi keinoja sen vähentämiseen.
Näitä keinoja ovat esim. päivän rytmittäminen niin, että siihen mahtuu ei-kuormittavia hetkiä (rauhallista leikkiä, lukemista, silittelyä, jne.) ja että kotona on lapselle sopivia rauhoittumispaikkoja, joissa lapsen aivot ja aistit pääsevät lepäämään. Rauhoittumispaikka voi olla vaikkapa pieni teltta huoneen nurkassa, säkkituoli, riippumatto, tyynykasa, jonne on lupa mennä silloin, kun siltä tuntuu. Rauhoittumispaikassa voi vaikkapa kuunnella musiikkia, tehdä palapelejä, lukea kirjaa, halia pehmoleluja, tms.
Miten toimia silloin, kun lapsi on jo liian kuormittunut eikä pysty enää säätelemään omaa toimintaansa?
Kun kuormitus on jo mennyt yli, on tärkeää oppia tuntemaan, mitä juuri tämä lapsi tarvitsee, millaiset asiat rauhoittavat juuri häntä.
On todella tärkeää, että vanhempi itse toimii rauhallisesti ja huomioi sen, että lapsi on sellaisessa tilassa, että hän ei pysty toimimaan oikein ja että hän tarvitsee aikuisen apua.
Kun lapsi raivoaa, se tarkoittaa sitä, että hän tarvitsee tukea tunteidensa säätelyyn, jotta ei satuta itseään ja muita. Lasta ei ole hyvä jättää tällaisessa tilanteessa yksin, mutta jos hän tarvitsee tilaa olla itsekseen, sitä on tärkeää antaa. Voi esim. sanoa, että “olen tuossa lähellä, pyydä, jos haluat, että tulen”. Joku lapsi kaipaa kosketusta, toinen taas ei voi sietää sitä.
Lapselle on tärkeää tehdä selväksi, että on ok suuttua, mutta ei saa satuttaa itseä eikä muita. Esim. kuvallinen tuki tai etukäteen sovitut asiat, mitä voi tehdä, kun suututtaa voivat olla avuksi.
Silloin kun lapsi on ylikuormittuneessa tilassa, hänen on lähes mahdotonta ottaa vastaan yhtään monimutkaisempia ohjeita tai vaikkapa sanoittamaan tunteitaan. Älä siis pakota selvittämään tilannetta, ennen kuin lapsi on rauhoittunut. Sen jälkeen, kun tilanne on jo ohi, voi tilannetta käydä läpi ja miettiä, mikä auttaisi seuraavalla kerralla, että tilanne ei menisi näin pitkälle.
Raivokohtauksen jälkeen jaa paljon hellyyttä ja huomiota silloin kun on hyvä hetki. Muista kuitenkin, että jos raivarit ovat toistuvia ja oma jaksaminen kortilla, pitää hakea ulkopuolista apua. Yksin ei tarvitse jaksaa!
Lue lisää
Vanhemman hankalat tunteet lasta ja itseä kohtaan
Nepsy-lapsen vanhempi, ota tämä yksinkertainen työkalu avuksesi vaikka heti
Lapsen hyvä itsetunto tukee oppimista. Miten sinä voit tukea lapsen itsetunnon kehittymistä?
Lähteet:
