Onnellisuus. Alkaako jo kyllästyttää ainainen onnellisuudesta puhuminen? Positiivinen psykologiakin lähti aluksi tutkimaan onnellisuutta, mutta pian sen rinnalle syntyi muita tutkimuskohteita, kuten luonteenvahvuudet, myötätunto, merkityksellisyys, resilienssi eli toipumiskyky, sisäinen motivaatio, onnistuminen ja saavuttaminen. Onnellisuus ei olekaan enää keskeinen positiivisen psykologian tutkimuskohde vaan sivutuote, jota syntyy, kun ihminen keskittyy näihin muihin asioihin.
On todettu, ja monet ovat varmasti huomanneet myös omassa elämässään, että onnellisuuden tavoittelu saattaa tehdä meidät jopa onnettomammaksi. Onnellisuuden tavoittelusta tulee herkästi itsetarkoitus ja unohdamme keskittyä ja pysähtyä tähän hetkeen, siihen, mikä oikeasti tuottaa meille iloa ja hyvää mieltä, oman kehon tuntemuksiin, itsensä kuuntelemiseen.
Onnellisuuden määritelmät tulevat helposti ulkoapäin. Selailemme Instagran-sivuja, joissa kauniit, hoikat, urheilulliset ja hyväntuuliset ihmiset asuvat viihtyisissä design-kodeissaan, matkustelevat ympäri maailmaa, juovat terveyssmoothieta ja joogaavat upeilla hiekkarannoilla turkoosinsinisen meren rannalla. Ovatko nämä asioita, jotka tuottavat juuri sinulle iloa ja onnellisuutta?
Mistä onnellisuus oikeasti koostuu?
Nykytutkimuksen mukaan onnellisuutemme on kiinni kolmesta päätekijästä: genetiikka, ympäristö ja olosuhteet sekä oma tarkoituksellinen toiminta. Sonya Lyubomirsky on tutkinut onnellisuutta ja esittelee tutkimustensa tulokset artikkelissaan Pursuing Happiness: The Architecture of Sustainable Change.
Lyubomirskyn mukaan genetiikka määrittelee n. 50 % onnellisuudestamme, oma toimintamme jopa 40 % ja ympäristö ja olosuhteet vain n. 10 %. Tämä tarkoittaa sitä, että muuttamalla omaa toimintaamme, voimme vaikuttaa omaan hyvinvointiimme huomattavasti paljon enemmän kuin muuttamalla olosuhteitamme tai ympäristöämme.
Miten siis voimme lähteä muuttamaan omaa toimintaamme? Palataanpa artikkelin alkuun ja muutamiin positiivisen psykologian tutkimuskohteisiin.
- luonteenvahvuudet
- myötätunto
- merkityksellisyys
- resilienssi eli toipumiskyky
- onnistuminen ja saavuttaminen
luonteenvahvuudet
Olen jo aiemmin kirjoittanut luonteenvahvuuksista sekä blogissani, että tehnyt videon YouTubeen. Luonteenvahvuuksien käyttämisen on todettu vähentävän stressiä sekä sitä kautta lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutustu siis omiin vahvuuksiisi ja opettele hyödyntämään niitä. Huomaat pian, miten paljon helpompaa on olla sinä, kun toimit omista ydinvahvuuksistasi käsin.
myötätunto
Myötätunto on sosiaalisten taitojen ydin sekä luottamuksen biologinen perusta. Myötätunnon kautta rakennamme yhteyttä toisiin ihmisiin, sanoo myötätuntotutkija Anne Birgitta Pessi. Myötätuntoinen ihminen on keskimäärin onnellisempi kuin ihminen joka ei sitä ole. Pessin tutkimusten mukaan “myötätunto edistää yksilössä muun muassa onnellisuuden tunnetta, terveyttä ja eliniän ennustetta. Myötätuntoinen ihminen voi sekä fyysisesti että psyykkisesti paremmin kuin vähemmän myötätuntoinen ja auttavainen ihminen. (http://mtkl.fi/myotatunto-tulee-nakyvaksi-vasta-tekojen-kautta-2/).
Muistathan olla myötätuntoinen myös itseäsi kohtaan! Rakasta itseäsi, puhu itsellesi kauniisti, kuuntele itseäsi. Itsemyötätunnosta voit lukea enemmän täältä tai katsoa videon.
merkityksellisyys
Merkityksellisyyden kokemus on hyvin tärkeä osa onnellisuutta. Merkityksellisyys antaa elämällemme syyn ja tarkoituksen. Kun tiedämme miksi ja mitä varten olemme tässä maailmassa, saamme kokemuksen oman elämämme arvokkuudesta sekä kuulumisesta johonkin itseämme suurempaan, kertoo Eliisa Leskinen väitöskirjassaan Vuosi koulua, vuosi iloa PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä.
Kun koemme elämämme olevan merkityksellistä, selviämme paremmin vaikeista ja stressaavista tilanteista. Merkityksellisyys on aina subjektiivinen asia. Jokainen määrittelee itse oman elämänsä merkityksellisyyden. Yhdelle se on äitiys, toiselle muiden auttaminen, kolmannelle jalkapallojoukkueen kapteenina toimiminen.
resilienssi eli toipumiskyky
Viittasin jo edellisessa kappaleessa resilienssiin eli toipumiskykyyn. Kun koemme merkityksellisyyttä elämässämme, löydämme helpommin keinoja selviytyä hankalista tilanteista. Toipumiskykyisiä ihmisiä on verrattu puuhun, jonka oksat taipuvat ja joustavat myrskytuulessa, mutta eivät rasahda poikki vaan palaavat aina uudestaan takaisin omalle paikalleen. Relienssi on osittain geeniemme määrittelemä ominaisuus, mutta sitä määrittelevät myöskin oppimamme taidot ja selviytymiskeinot sekä olosuhteet, joissa kasvamme. Tutkimuksissa on todettu, että toipumiskykyisillä ihmisillä on lapsuudessaan ollut ainakin yksi turvallinen aikuinen, joka on vaatinut itsenäisyyttä, mutta joka on uskonut heihin ja kannustanut heitä, seissyt rinnalla ja tukenut.
onnistuminen ja saavuttamninen
Onnellisuuden ja hyvinvoinnin kokemukset vaativat myös onnistumisen ja saavuttamisen hetkiä. Jotta onnistumisen hetket tuntuisivat merkityksellisiltä, saavutusten eteen on täytynyt tehdä töitä. Kun olet käyttänyt aikaa ja voimavarojasi harjoitteluun, tehnyt kovasti töitä saavutustesi eteen ja joutunut odottamaan lopputulosta, onnistumisen kokemus on suurempi ja se tuottaa sinulle enemmän iloa. Artikkelissani Asenne avuksi -näin kehität aivojasi puhun kasvun asenteesta. Kasvun asenne auttaa saavuttamaan tavoitteita ja kannustaa yrittämään.
5 vinkkiä, jotka vievät sinua kohti onnellisuutta ilman pakonomaista onnellisuuden tavoittelemista
Onnellisuus koostuu siis monista pienistä asioista. Tässä vielä kertauksena 5 kohtaa, joita noudattamalla pääset pikkuhiljaa kartuttamaan omaa onnellisuuspankkiasi.
- Tunnista omat luonteenvahvuutesi ja opettele käyttämään niitä niin henkilökohtaisessa elämässäsi kuin myös työelämässä. Huomaat pian, miten onnistumisen kokemukset lisääntyvät, tekemäsi asiat sujuvat helpommin, olet paremmalla tuulella ja stressisi vähenee.
- Kuuntele muita ihmisiä, älä tuomitse, älä tulkitse, vaan kuuntele oikeasti ja ole läsnä. Et voi koskaan todella tietää, millaisia asioita toisen elämässä tapahtuu. Toisen auttaminen ja tukeminen voi antaa sinulle todella paljon. Soita hyvälle ystävällesi, keskustele työkavereidesi kanssa, tee jokin pieni hyvä teko toiselle. Muista myös itsemyötätunto, puhu itsellesi kauniisti, kuuntele, mitä tarvitset juuri nyt, muista omat rajasi.
- Karsi elämästäsi pois ne asiat, jotka eivät ole sinulle merkityksellisiä. Mieti ja rajaa, mitä oikeasti haluat tehdä, millaisten ihmisten kanssa haluat viettää aikaasi, mitkä asiat ovat sinulle oikeasti tärkeitä ja mihin asioihin haluat panostaa.
- Etsi asioista valoisampia puolia, pohdi, mitä jokainen kokemuksesi, huonokin, sinulle opettaa.
- Tee itsellesi tavoitteita ja jaa ne pienempiin osatavoitteisiin. Mieti, mikä on seuraava askeleesi tavoitteesi saavuttamista kohti ja toimi suunnitelmasi mukaan. Muista, että se, että joudut ponnistelemaan saavuttaaksesi tavoitteesi, antaa sinulle suurempia onnistumisen kokemuksia ja motivoi sinua jatkamaan. Muista kuitenkin, ettet haukkaa liian suurta palaa kerrallaan, vaan saavuta tavoitteesi pieni onnistuminen kerrallaan. Palkitse itsesi jokaisesta onnistumisesta!
Aurinkoista viikkoa!
-Sannis
Lähteet:
Lyubomirsky, s. Pursuing Happiness: The Architecture of Sustainable Change, 2005 http://sonjalyubomirsky.com/wp-content/themes/sonjalyubomirsky/papers/LSS2005.pdf
Rosenborg, M. Myötätunto tulee väkyväksi vasta tekojen kautta http://mtkl.fi/myotatunto-tulee-nakyvaksi-vasta-tekojen-kautta-2/’
Leskisenoja, E. Vuosi koulua, vuosi iloa PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä, 2016 (väitöskirja, Lapin yliopisto) http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62568/Leskisenoja_Eliisa_ActaE198_pdfA.pdf?sequence=2&isAllowed=y)
